Alkoholi- ja päihdehaitat nähdään usein vain yksilön terveysriskinä, mutta haitat vaikuttavat myös läheisten ja muiden kuin käyttäjän itsensä hyvinvointiin ja terveyteen. Päihdehaittojen hoidosta ja järjestyksenpidosta koituu yhteiskunnalle myös suuret kustannukset. THL:n tuore kirja kuvaa monipuolisesti näitä haittailmiötä Suomessa.

Läheiset tarvitsevat tukea

Rekisteritutkimuksen perusteella äidin päihdeongelmalla on yhteys lapsen tapaturmiin, sairastavuuteen sekä kehitys- ja tunne-elämän häiriöihin. Kaikkein selvimmin päihdeongelmaisten äitien lasten tilanne eroaa muiden lasten tilanteesta tarkasteltaessa kodin ulkopuolelle tehtyjä sijoituksia. Vuonna 1991 ja 1997 syntyneistä päihdeäitien lapsista 36 prosenttia ja vuonna 2002 syntyneistä 38 prosenttia oli sijoitettu kodin ulkopuolelle ainakin kerran ensimmäisen seitsemän elinvuotensa aikana. Vastaava luku kaikkien lasten kohdalla oli vain yksi prosentti.

Päihdehuoltolakiin on kirjattu, että läheisillä ja perheenjäsenillä on sama oikeus saada tukea ja hoitoa kuin päihteiden käyttäjillä. Katsauksen perusteella päihdehoidon palvelut eivät aina yksin riitä vastaamaan näihin tarpeisiin.

Päihtymys häiritsee ja pelottaa sivullisia

Nuoret naiset kärsivät eniten päihtyneiden aiheuttamista häiriöistä julkisilla paikoilla. Juomatapatutkimuksessa lähes puolet (46 %) naisista ilmoitti, että he olivat kuluneen vuoden aikana pelänneet päihtyneitä julkisella paikalla. Miesten vastaava osuus oli vajaa neljännes (23 %). 20–29-vuotiaiden naisten keskuudessa pelänneiden osuus oli yli 70 prosenttia, miesten osuuden jäädessä puoleen siitä.

Poliisirekistereiden vuoden 2011 tietojen mukaan julkisten tilojen pahoinpitelyrikollisuuden esiintyvyydessä ilmeni selkeä nousupiikki kello kolmen ja neljän aikaan yöllä, jolloin jatkoaikapaikat sulkeutuvat. Ilmiö oli erityisen dramaattinen Helsingin Kluuvin ja Kampin alueilla, joilla noin kaksi viidesosaa vuorokauden väkivaltarikoksista tapahtui nimenomaan jatkoaikaluvan saaneiden anniskelupaikkojen sulkeutuessa. Aukioloaikojen päättymiseen liittyvässä pahoinpitelypiikissä oli noin kolminkertainen määrä pahoinpitelyitä verrattuna kello kahden aikaan rekisteröityihin väkivaltatapauksiin.

Alkoholihaitoista miljardilasku

Euroina mitattuna yhteiskunnalle koituu alkoholihaittojen hoidosta ja järjestyksenpidosta miljardilasku. Alkoholinkäytön aiheuttamat välittömät kustannukset vuonna 2010 olivat noin 1,3 miljardia euroa. Alkoholin todelliset kustannukset ovat paljon suuremmat, koska laskelmissa ei ole mukana epäsuoria kustannuksia, kuten tuotantomenetyksiä ja menetettyjä elinvuosia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluiden työntekijät käyttävät paljon aikaa alkoholin ja päihteiden käyttäjien asiointeihin. Vuoden 2011 päihdetapauslaskennassa yhden vuorokauden aikana kertyi lähes 12 000 päihde-ehtoista asiointia. Kotihoidon palveluiden piirissä olevien iäkkäiden ihmisten runsas alkoholinkäyttö haittaa hoidon toteutumista sekä omaisten sitoutumista omalta osaltaan hoivavastuuseen.
Suomessa alkoholinkulutus liittyy läheisesti sairauspoissaolojen määrään. Poikkileikkaukseen perustuvan aineistosarjan mukaan alkoholinkulutuksen ja sairauspoissaolojen välinen yhteys on erityisen voimakas heikosti koulutetuilla miehillä.

Vastuu on yhteinen

Hyvinvointiyhteiskunta ei rajattomasti kestä alkoholin ja päihteiden käyttöön liittyvien haittavaikutusten korjaamista ja hoitoa. Alkoholi- ja päihdehaittojen rajoittamiseksi tarvitaan ennaltaehkäisevää hyvinvointi- ja terveyspolitiikkaa.

Lähde

Katariina Warpenius, Marja Holmila, Christoffer Tigerstedt. Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle. THL:n Teema 14/2013. Raporttia voi tilataTHL:n kirjakaupasta.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.