Työoloissa on tapahtunut monessa asiassa myönteistä kehitystä. Huoli oman työpaikan säilymisestä on kuitenkin lisääntynyt ja ammattien väliset terveyserot ovat edelleen suuria. Verkottuva ja katkoksellinen työ voi vaarantaa työhyvinvoinnin. Puutteelliseen työhyvinvointiin liittyvät kustannukset ovat yli 40 miljardia euroa vuodessa. Näin todetaan Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2012 -katsauksessa.

– Suomalaiset ovat tyytyväisiä työhönsä. Entistä useampi harkitsee työssä jatkamista 63 ikävuoden jälkeen, eläkkeelle siirtymisikä on noussut ja johdon kiinnostus henkilöstön hyvinvointia kohtaan on lisääntynyt. Työtoverit ja esimiehet tukevat ja auttavat yleisemmin kuin useimmissa muissa EU-maissa, luettelee työelämän myönteisiä kehityspiirteitä dosentti Timo Kauppinen, joka kokosi yhdessä 70 asiantuntijan kanssa tiedot Työ ja terveys Suomessa 2012 -katsaukseen.

Liikaan tyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole aihetta, sillä edistyminen ei koske kaikkia asioita eikä työntekijäryhmiä. Irtisanomiset ja lomautukset ovat 2000-luvulla lisänneet epävarmuutta työpaikan säilymisestä. Työn mielekkääksi kokeminen on myös vähentynyt viime vuosina. Tämäntapaiset kokemukset voivat helposti johdattaa ajattelemaan, että työelämä menee yleisestikin huonoon suuntaan.

Työkyvyttömyyden ehkäisy on tehokkain keino pidentää työuria

– Ammattien väliset terveyserot ovat myös huolestuttavan suuria. Varsinkin fyysisesti raskaissa ammateissa sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä on moninkertaisesti verrattuna fyysisesti kevyisiin ammatteihin, Kauppinen jatkaa.

– Yhä useampi on halukas pidentämään työuraansa, jos vain jaksamista ja terveyttä riittää. Työurien pituuden kannalta keskeistä on työkyvyttömyyden mahdollisimman tehokas ehkäisy: työssä jatkaja pidentää uraansa vain 1–2 lisävuodella, kun taas työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvan ura lyhenee yli kymmenen työvuotta, toteaa Kauppinen.

Työn ja työyhteisöjen sirpaloituminen vaikeuttaa tuen saamista

Työtä tehdään yhä useammin vaihtelevissa paikoissa ja monenlaisissa yhteisöissä. Verkostomainen ja projektimainen työn organisointi, vuokratyön käyttö ja toistuvat organisatoriset muutokset rikkovat työyhteisöjen rajoja. Katsauksen mukaan lähes neljännes (23 %) työssäkäyvistä työskentelee tai tekee yhteistyötä oman työpaikan ulkopuolisten kanssa päivittäin. Oman työn kannalta tärkeimmät työtoverit löytyvät kuitenkin pääsääntöisesti yhä omasta työyksiköstä.

Ihmisten mahdollisuudet saada työtovereilta ja lähiesimieheltä tukea vaikeutuvat. Joka viidennellä (20 %) lähiesimies työskentelee eri toimipisteessä kuin itse. Eri paikkakunnilla sijaitsevien esimiesten koettiin antavan vähemmän palautetta sekä tukea ja apua niin työhön kuin työssä kehittymiseen.

– Sähköisissä verkostoissa työtä tekevät ovat yhteydessä moneen suuntaan, mutta tällaiset työsuhteet jäävät usein pinnallisiksi, jopa kertaluonteisiksi. Esimiestyötä mutkistaa maantieteellisen etäisyyden lisäksi se, että esimiestyö on käytännössä hajautunut: työntekijän työtä ei useinkaan johda vain yksi henkilö, toteaa Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Anu Järvensivu.

Työn uusi uhkatekijä on työntekijöiden kiinnittymisen puute

Uudeksi työn uhkatekijäksi saattaakin nousta ihmisten sosiaalisen kiinnittymisen heikkous, kun työntekijöiden mahdollisuudet sitoutua ja kiinnittyä työnantajaan pitkäjänteisesti ovat vähentyneet merkittävästi.

– Heikko sosiaalinen kiinnittyminen sekä työyhteisön puuttuva tuki ja läsnäolo saattavat aiheuttaa ihmisille psyykkisiä ongelmia kuten ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Löyhä yhteisöllinen kiinnittyminen voi tuoda haasteita myös yhteiskunnalle, kuvaa Järvensivu.

Puutteellisen työhyvinvoinnin kustannukset ovat edelleen korkeat

Myönteisestä kehityksestä huolimatta puutteelliseen työhyvinvointiin liittyvät vuosittaiset kustannukset ovat edelleen huomattavat: vuositasolla 41 miljardia euroa. Summa koostuu seuraavista osatekijöistä:

  • sairauspoissaolot noin 4 % työpanoksesta eli noin 7 miljardia euroa
  • ennenaikaiset eläkkeet noin 18 miljardia euroa
  • työtapaturmat noin 2 miljardia euroa
  • presenteismi (sairaana töissä) noin 4 % työpanoksesta eli noin 7 miljardia euroa
  • terveyden­ ja sairaanhoitokulut noin 7 miljardia euroa.

– Menetykset ovat suuria, kun otamme huomioon, että työpaikkojen rahallinen panostus työhyvinvointiin on vuosittain 2 miljardia euroa. Kustannusten vähentäminen edellyttää panostusten lisäystä ja alan tutkimustoiminnan edelleen kehittämistä, sanoo professori Guy Ahonen Työterveyslaitoksesta.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.