lintujen_renkaat_ova_usei.00e4ea79-2970-431f-be22-2c92b5612826-main_image

Lintujen renkaat ova useimiten alumiinia (kuva: Luomus/Jani Järvi)

Ei tainnut oululaisen talitiaisen rengastaja sata vuotta sitten arvata, miten merkittävän asian hän aloitti. Suomessa on tuon tiaisen jälkeen rengastettu yli 10,5 miljoonaa lintua. Linnut eivät kuitenkaan tunne rajoja sen enempää koti-Suomessamme kuin muuallakaan. Siksi eurooppalaiset rengastajat perustivat 50 vuotta sitten rengastajien kattojärjestön Euringin.

Luonnontieteellnen keskusmuseo Luomus isännöi tällä viikolla Euringin 50-vuotiskokousta, jonka yhteydessä jatketaan suomalaisen rengastustoiminnan 100-vuotisjuhlintaa.

Euring yhdistää tuhannet vapaaehtoiset, kansalliset rengastusjärjestöt ja lukuisat tieteentekijät, jotka hyödyntävät aineistoa tutkimuksissaan. Euringin tavoitteena on kerätä ja jakaa rengastusaineistoja lintujen tutkimuksen ja suojelun hyväksi. Järjestön omaan tietokantaan tallennettiin kaksi vuotta sitten 10. miljoonas rengaslöytö – Maltalla rengastettu haarapääsky.

Sata vuotta Suomessa

Suomessa vuonna 1913 alkaneen rengastustoiminnan koordinointi siirtyi vuonna 1926 yksityishenkilöiltä Helsingin yliopiston eläinmuseolle, josta sittemmin tuli osa Luonnontieteellistä keskusmuseota Luomusta. Maassamme rengastustyö on alusta asti perustunut vapaaehtoisuuteen.

– Juuri sopivasti kokouksen alla saimme tiedon kaikkien aikojen iäkkäimmästä suomalaisesta linnusta, kertoo yli-intendentti Jari Valkama Luomuksesta.

Loviisan Aspskäriltä löydettiin 1.6.2013 hyväkuntoinen pesivä etelänkiisla. Samainen kiisla on rengastettu samaisella saarella vuonna 1978, tuolloinkin pesimispuuhissa. Rengastuksesta löytöön kului peräti 34 vuotta 11 kuukautta ja 12 päivää.

rengastaja_mittaa_varovai.23cc1e8d-e639-4fc4-83fb-f4c2b335ddac

Rengastaja mittaa varovaisesti ruokokerttusen siiven (kuva: Luomus/Jani Järvi)

– Rengastamalla lintu saa ikään kuin samankaltaisen henkilötunnuksen kuin ihmisillä. Tiedot vain löytyvät keveästä nilkkaan kiinnitettävästä renkaasta, Valkama selvittää rengastuksen perusteita. Tieto palautuu takaisin jos lintuyksilö – tässä tapauksessa etelänkiisla – löytyy myöhemmin uudestaan, jolloin saadaan selville yksilön liikkuma matka ja aikaväli edellisestä havainnosta.

Rengastajien pitkäjänteinen työ palkitaan, kun rengastuslöytöjä saapuu ja niiden perusteella voidaan hahmottaa kokonaiskuvaa vaikkapa haarapääskyn – tuon kaikkialla rakastetun riukupyrstön – muuttoreiteistä, pesäpaikkauskollisuudesta tai eliniästä. Toisaalta rengastajien työ piirtää tärkeää kuvaa myös epäonnisemmista lajeista, kuten peltojemme komean kuovin rajusta alamäestä tai mehiläishaukan taantumisesta.

Tuoreita rengastusuutisia:

Vapaaehtoisvoimin tieteen hyväksi – rengastajat ovat kihlanneet lintuja jo 100 vuotta

Myöhemmin kuoriutunut muuttaa myöhemmin – kuoriutumisajankohta vaikuttaa muuton ajoittumiseen

Ensimmäinen suomalainen sinipyrstön rengaslöytö ­­ – Tapaus harvinainen Euroopankin tasolla

Suomen ensimmäinen Rengastusatlas julkistettiin

Lisätietoa:

Luomuksen Rengastustoimisto

EURING

Linnustonseurannan tulospalvelu

Jos löydät tai näet rengastetun linnun…

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.