561618_377132919025091_93801279_n

Eduskunta päätti 150-vuotisen säännöllisen valtiopäivätoiminnan juhlaistunnossaan keskiviikkona 18. syyskuuta tukea erityisesti nuorten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua. Tätä tarkoitusta varten eduskunta hyväksyi valtion lisätalousarvioesityksen, jolla lahjoitetaan 10 miljoonaa euroa Cultura-säätiölle juhlarahaston perustamiseen.

Suomen talouden ja tulevien yhteistyömahdollisuuksien kannalta on merkittävää, että Suomessa on vahvaa venäjän kielen ja kulttuurin osaamista. Venäjä oli vuonna 2012 Suomen suurin kauppakumppani ja toiseksi suurin vientikohde Ruotsin jälkeen. Venäjän kieltä opiskellaan suomalaisissa kouluissa kuitenkin edelleen vähän. Vain noin 2 prosenttia Suomen peruskoululaisista opiskelee jossain vaiheessa venäjää.

Euroopan Unionin sisällä opiskelijoiden liikkuvuus jäsenmaiden välillä on jo tavanomaista. Suomalaisten nuorten opiskelua Yhdysvalloissa on jo pitkään tuettu Fulbright-stipendijärjestelmän kautta. Myös Hanasaaren kulttuurikeskus on tehnyt aktiivista työtä suomalais-ruotsalaisten kulttuuriyhteyksien edistämiseksi. Venäjän kielen opiskelun tukemisella jatketaan suomalaisten kansainvälisen osaamisen vahvistamista. Tämä on tärkeää erityisesti nykytilanteessa, jossa Suomen ja Venäjän välisen matkustajaliikenteen ja siihen liittyvien taloudellisten mahdollisuuksien odotetaan kasvavan merkittävästi.

Perustettavan rahaston tarkoitus on tukea suomalaisten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua sekä opetusta. Rahaston tavoitteena on lisätä venäjän kielen opiskelun suosiota ja parantaa oppimistuloksia sekä venäläisen kulttuurin ymmärrystä.  Rahaston vuotuista tuottoa voidaan käyttää muun muassa opetusmateriaalien ja opetussuunnitelmien kehittämiseen, kielipesätoimintaan päiväkodeissa ja venäjänkieliseen harrastustoimintaan peruskouluissa sekä opiskelijoiden stipendeihin ja matkoihin Venäjälle. Rahaston vuotuista tuottoa voidaan käyttää myös opettajien täydennyskoulutukseen.

Rahasto sijoitetaan Cultura-säätiöön. Säätiö on aloittanut toimintansa vuoden 2013 alusta. Sen edeltäjä oli Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti. Lahjavaroja hallinnoidaan erillisessä rahastossa, jolla on omat säännöt. Rahastolle nimitetään johtokunta, jossa tulee olla eduskunnan ja valtioneuvoston edustus sekä venäjän opetuksen ja sijoitustoiminnan asiantuntemusta. Myös rahaston tilintarkastus tulee järjestää luotettavasti ja varmistaa, että rahaston tuotot käytetään sääntöjen mukaiseen tarkoitukseen.

150-vuotisen valtiopäivätoiminnan juhlaistunnossa puheenvuoron pitivät eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma sekä eduskuntaryhmien edustajat Raija Vahasalo (kok.), Jouko Skinnari (sd.), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.), Seppo Kääriäinen (kesk.), Annika Lapintie (vas.), Mikaela Nylander (r.), Oras Tynkkynen (vihr.) ja Leena Rauhala (kd.).

Eduskunta viettää syksystä 2013 kevääseen 2014 säännöllisen valtiopäivätoiminnan 150-vuotisjuhlavuotta. Keisari Aleksanteri II kutsui valtiopäivät Suomessa koolle syyskuussa 1863. Tästä alkanut säännöllinen valtiopäivätoiminta edisti Suomen itsenäistymistä ja on merkittävä osa Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.