pulpetti

Köyhimpien alueiden koulujen välttely näkyy väitöksen mukaan kouluvalinnoissa melko säännönmukaisena Kuva: Elina Kupari

Asuinalueiden kehittyminen vaikuttaa koulujen toimintaedellytyksiin ja oppimistuloksiin erityisesti koulun oppilaspohjan valikoitumisen kautta. Segregaatiokehityksen näkökulmasta merkittävää on, että sosioekonomiselta rakenteeltaan heikoimpien alueiden koulujen välttely näkyy oppilaiden kouluvalinnoissa melko säännönmukaisena. Näin katsoo Venla Bernelius, joka väittelee Helsingin yliopistossa 27.9. aiheesta “Eriytyvät kaupunkikoulut – Helsingin peruskoulujen oppilaspohjan erot, perheiden kouluvalinnat ja oppimistuloksiin liittyvät aluevaikutukset osana kaupungin eriytymiskehitystä”.

Helsinkiläisten peruskoulujen kansallisesti suuret erot ja oppilaiden kouluvalinnat ovat nousseet viime vuosina yhteiskunnalliseen keskusteluun. Samanaikaisesti kaupunginosien väliset sosioekonomiset ja etniset erot ovat kasvaneet. Helsingin yliopistossa näistä aiheista perjantaina 27.9.2013 väittelevän Venla Berneliuksen tutkimuksessa tarkastellaan kaupunginosien eriytymisen vaikutuksia helsinkiläisten koulujen ja koululaisten näkökulmasta ja selvitetään, millaisin mekanismein koulujen eriytyminen kytkeytyy kaupungissa havaittuihin naapurustojen muutoksiin.

Tutkimus lähtee oletuksesta, että kaupunkisegregaatio eli kaupungin sisäisen eriytyminen ja erilaistuminen on etenevä prosessi, jossa kouluilla voi olla merkittävä rooli alueellisena instituutiona.

Kaupunkisegregaation lisääntyminen näkyy sekä koulujen että asuinalueiden kehityksessä

Berneliuksen tärkein tutkimuskysymys on ollut, näkyykö Suomessakin merkkejä kansainvälisesti kuvatuista, kaupunkien ja koulujen eriytymiseen liittyvistä itseään ruokkivista segregaatioprosesseista ja eroja edelleen kasvattavista vaikutuksista, kuten alue- ja kouluvaikutuksista.

Hänen tutkimuksensa tulokset osoittavat, että asuinalueiden kehityskulut vaikuttavat merkittävästi koulujen toimintaedellytyksiin ja oppimistuloksiin erityisesti koulun oppilaspohjan valikoitumisen kautta.

Koulujen väliset toimintaympäristöjen ja tulosten erot ovatkin Helsingissä yhtä suuret kuin erot kaikkien Suomen kuntien välillä. Lisäksi koulujen maine ja suosio kiinnittyvät naapurustoihin tavalla, joka osaltaan ohjaa edelleen lapsiperheiden kouluvalintoja ja muuttopäätöksiä.

Segregaatiokehityksen näkökulmasta erityisen merkittävä on havainto, että sosioekonomiselta rakenteeltaan heikoimpien alueiden koulujen torjunta näyttäytyy oppilaiden kouluvalinnoissa varsin säännönmukaisena.

Tulokset tukevat tulkintaa kaupunkikehitykseen liittyvästä segregaatioprosessista, jossa eriytyminen asuinalueilla ja kouluissa voi edetä ja tuottaa kumulatiivista kasvavia eroja ääripäissä; yhtäällä suhteellisen laskun ja toisaalla nousun kautta. Kaupunkikehityksen ja koulujen välisestä yhteydestä muodostuva vastavuoroinen prosessi voikin vaikuttaa osaltaan paitsi koulujen, myös asuinalueiden tulevaan kehitykseen.

Itseään ruokkivaa segragaatioprosessia Bernelius on lähestynyt eri tutkimusasetelmien ja aineistojen kautta ja tarkentanut mekanismien tarkastelua yksilöiden oppimistuloksiin liittyvien aluevaikutusten analyysiin ja kouluvalintojen mallintamiseen alueellisten väestömuuttujien avulla.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.