Children-in-a-Circle2

Uutta lakia varhaiskasvatuksesta valmistellaan ja sen on tarkoitus olla eduskunnan käsittelyssä keväällä 2014. Uusi laki korvaa nykyisen, yli 40 vanhan päivähoitolain. Nyt on tärkeää varmistaa, että lakiin saadaan oikeansuuntaiset linjaukset.

Lastentarhanopettajien mielestä varhaiskasvatus on lapsen subjektiivinen oikeus. Se on eri asia kuin vanhempien oikeus saada lapselle päivähoitopaikka. Varhaiskasvatus on kansantaloudellisesti tuottava palvelu[1], joka lisää koulutuksellista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa.  Varhaiskasvatus on kivijalka, jolle lapsen oppimispolku ja hyvinvointi rakentuvat.

Lailla on turvattava, että varhaiskasvatus-sanaa saa käyttää vain palvelusta, joka täyttää uuden lain mukaiset varhaiskasvatukselle asetetut vaatimukset. Varhaiskasvatuksessa on kyse kasvun, kehityksen ja oppimisen kokonaisuudesta.

Varhaiskasvatuksen on mahdollistettava lapsen kasvu, oppiminen ja sosiaalisten taitojen kehittyminen turvallisessa, terveellisessä, pysyvässä, lapsen ikäkauden ja tarpeiden mukaisessa vertaisryhmässä. Se turvaa lapsen oikeuden pedagogiseen toimintaan, jonka keskeinen menetelmä on leikki. Sen on edistettävä kielellistä kehitystä, oppimaan oppimisen taitoja, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, tunteiden ilmaisua ja muita taitoja.

Varhaiskasvatuksessa tulee noudattaa Opetushallituksen päättämiä valtakunnallisia varhaiskasvatuksen perusteita. Jokaisessa päiväkodissa on johtaja, joka vastaa pedagogisen kasvatus- ja opetustyön johtamisesta. Lapsiryhmässä vastuu pedagogisesta toiminnasta on oltava yliopistollisen koulutuksen saaneella lastentarhanopettajalla tai varhaiskasvatuksen erityisopettajalla. Jokaisessa ryhmässä on oltava kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi hoitaja. Lailla on turvattava, ettei päiväkodissa poiketa lapsiryhmän henkilöstömitoituksesta.

Lapsiryhmien enimmäiskoot on määriteltävä lainsäädännöllä. Kaikissa lapsiryhmissä, joissa on alle 3-vuotiaita lapsia, ryhmän enimmäiskooksi on säädettävä 9 lasta. Yli 3-vuotiaiden ryhmässä enimmäisryhmäkoko saisi olla 16 lasta kaikessa varhaiskasvatuksessa esiopetus mukaan lukien.

Suomessa varhaiskasvatus- ja päivähoitopalveluihin osallistuu noin 70 prosenttia 3-5-vuotiaista lapsista. Muissa pohjoismaissa osallistumisprosentti on yli 90. Suomen on määrätietoisesti pyrittävä siihen, että vähintään 95 prosenttia 4-vuotiaista lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen vuoteen 2020 mennessä, mikä on EU tasolla asetettu tavoite. Vanhemmille on kerrottava varhaiskasvatuksen merkityksestä lapselle sekä siitä, miten se eroaa perheille mahdollisesti tarjottavista muista lasten hoitopalveluvaihtoehdoista. [2]

[1] Talousnobelisti Heckman, monitieteellinen tutkimusohjelma, varhaiskasvatukseen sijoitettu dollari tuottaa sen seitsemänkertaisena takaisin.

[2] Varhaiskasvatukseen osallistumisella on pitkäkestoisia vaikutuksia. OECD:n Pisa-tutkimusten analyysien mukaan pitempiaikainen varhaiskasvatukseen osallistuminen näkyy selkeästi 15 -vuotiaiden oppimistuloksissa (OECD 2013 / Education today).

Varhaiskasvatus on koulutuksellista tasa-arvoa. Ruotsalaisen Pisa-analyysin mukaan lapset, jotka olivat varhaiskasvatuksessa vuoden, saivat 19 pistettä muita enemmän Pisa tutkimuksissa. Ne lapset, jotka osallistuivat varhaiskasvatukseen useamman vuoden ajan, saivat 22 pistettä enemmän (Lärärförbundet Ruotsi / kooste 2005)

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.