ministeri_lauri_ihalainen

Työministeri Lauri Ihalainen

Suomessa bkt:n kasvu on tulevaisuudessa vahvasti tuottavuuden kasvun varassa, sillä työikäisten määrä supistuu tasaisesti. Työvoiman supistamisen ja työtahdin kiristämisen sijaan tuottavuutta voidaan nostaa panostamalla osaamisen lisäämiseen ja työhyvinvointiin.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on työministeri Lauri Ihalaisen johdolla yhteistyössä elinkeinoelämän eri organisaatioiden kanssa valmisteltu Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020, jonka avulla tavoitteena on saada Suomeen Euroopan paras työelämä. Strategian taustalla on Suomen elinkeinorakenteen ja työmarkkinoiden muutos, jossa päivittäin tuhoutuu ja syntyy 400 työpaikkaa.

Ministeri Ihalainen korostaa, että Suomi ei tule Euroopan tasolla jälkijunassa työhyvinvointia ajatellen. – Meillä on monia vahvuuksia, mutta myös kehitettävää riittää, erityisesti työn terveellisyydessä ja turvallisuudessa sekä työoloja koskevassa tyytyväisyydessä.

Tuottavuus ja työhyvinvointi käsi kädessä

Työministeri Ihalainen painottaa, että suomalaisten pitää tulevaisuudessa olla globaaleissa arvoketjuissa hyviä niissä tuotteissa ja palveluissa, mitä täältä viedään.

Väitän, että tuottavuuden nostaminen ja työhyvinvoinnin kehittäminen ovat viisaasti hoidettuna toisiaan tukevia eivätkä toisensa poissulkevia tavoitteita.

– Väitän, että tuottavuuden nostaminen ja työhyvinvoinnin kehittäminen ovat viisaasti hoidettuna toisiaan tukevia eivätkä toisensa poissulkevia tavoitteita.Talouskasvun ajureitahan ovat työpanoksen määrä ja osaamisen taso, tuottavuus ja investoinnit. Tuottavuuden kasvu ei tule jatkossa niinkään elinkeinojen rakennemuutosten kautta vaan työorganisaatioiden tavasta tehdä työtä uudella tavalla. Tuottavuus on siis seurausta siitä, että meillä on hyvää johtamista, laaja osaamispohja, sovellamme uutta teknologiaa ja kiinnitämme huomiota työhyvinvointiin. Näiden kaikkien kokonaisseuraus on hyvä tuottavuus, korostaa Ihalainen.

– Suomen kokonaistalouden kannalta kyse on siis siitä, että panostetaan ihmisten osaamiseen ja jaksamiseen sekä kykyyn vaihtaa työtä ja ammattia useitakin kertoja elämän aikana sen sijaan että siirrytään työstä työttömyyteen.

Työkyvyttömyyseläkkeellä on tällä hetkellä 230 000 ihmistä ja määrä kasvaa vuosittain

20 000:lla. Työkyvyttömyyseläkkeen keskimääräinen alkamisikä on 52 vuotta. Kesäkuussa julkaistujen tietojen mukaan keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 60,9 vuotta, vuodessa nousua oli neljä kuukautta.

Työpaikat mukaan

Työelämän hyvinvoinnista on teoriaa runsaasti jo olemassa. Työministeri Ihalainen pitääkin oleellisena, että strategiaohjelma onnistutaan jalkauttamaan työpaikoille niin julkishallinnossa kuin yrityksissä. Ohjelman neuvottelukunnassa on laaja-alaisesti edustajia koko elinkeinoelämästä palkansaajajärjestöjä myöten.

– Ohjelman takana on siis yhteinen näkemys siitä, miten edetään eikä virkamiesten tai poliittisten päättäjien aikaansaama paperi. Tavoitteena on, että ohjelman avulla yritykset – myös pk-yritykset, joilla on isoja vähemmän omia resursseja käytettävissä pitkäjänteiseen kehitystyöhön, pystyvät panostamaan työhyvinvoinnin ja sitä kautta tuottavuuden parantamiseen.

Jotta erilaiset työpaikat pystyisivät arvioimaan omaa tilaansa, on ohjelmaan määritelty kolme eri tasoa työhyvinvoinnin tavoitetiloineen: hyvä perustaso, kehittäjät ja edelläkävijät. Näiden avulla yritys pystyy paikantamaan oman tilansa ja lähtee omista lähtökohdistaan nostamaan tavoitetasoa eri kohdissa. Näitä ovat mm. työhyvinvoinnin edistäminen, työkuormituksen ja riskien hallinta sekä työn mielekkyys ja voimavarat.

Strategiaohjelmaan liittyy kaksi tätä tukevaa hanketta, joista toinen on laaja, 60-80 miljoonan euron Tekesin työorganisaatioiden kehittämisohjelma, joka ulottuu aina vuoteen 2018 saakka. Ohjelmassa kehitetään mm. johtamisprosesseja ja työnteon tapoja, jotka edistävät henkilöstön osallistumista työelämän muutoksissa. Tähän ohjelmaan haetaan parhaillaan yrityksiä mukaan, ilmoittautuneita on jo noin 40. Ohjelman kohderyhmänä ovat 20-500 hengen yritykset, jotka hakevat kasvua innovaatioiden synnyttämistä kilpailueduista.

Toinen strategiaa tukeva hanke on STM:n ja Työterveyslaitoksen koordinoima johtamisen kehittämisverkosto.

Työvälineitä ja tukea

Strategiaohjelma tarjoaa työpaikkojen käyttöön tukea ja työvälineitä työhyvinvointia parantamiseksi. Varsinainen kehittämistyö tehdään jokaisessa työpaikassa sen omista lähtökohdista käsin.

– Yrityksissä voidaan tehdä hyviä arkitekoja todella paljon, kun työhyvinvointi nähdään myönteisenä asiana. Se ei ole vain työterveyshuoltoa vaan monien asioiden summa, joilla yritys pystyy kasvattamaan sekä viivan alle jäävää summaa että työntekijöiden hyvinvointia, muistuttaa työministeri Ihalainen.

Syksyn aikana strategiaohjelmasta järjestetään viestintäkampanja. Työpaikat, jotka haluavat parantaa tuottavuuttaan voivat ohjelmaan päästäkseen olla yhteydessä paikalliseen ELY-keskukseen tai myös Työ- ja elinkeinoministeriöön.

Teksti: Maija-Liisa Saksa

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.