EU-flag

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on huolissaan julkisten asiakirjojen salailusta kansallisen turvallisuuden varjolla. Keskiviikon istunnossa puhuneet suomalaiset kansanedustajat korostivat tiedon vapaata saatavuutta demokraattisen yhteiskunnan kulmakivenä.

Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) aloitti kertomalla kansainväliselle yleisölleen, että Suomessa ja Ruotsissa laki asiakirjojen julkisuudesta on ollut voimassa kolmesataa vuotta.

        Tietojen julkisuus on pääsääntö, mutta toisinaan siitä on muun muassa kansallisen turvallisuuden takia tarpeen poiketa. Poikkeuksien pitää kuitenkin perustua lakiin, niiden on oltava hyvin perusteltuja ja asiakirjojen salaiseksi julistamisen ajan tulee olla mahdollisimman lyhyt, Sasi listasi.

Sekä Sasi että Pirkko Mattila (ps.) ovat huomanneet, että jos Suomessa asiakirjajulkisuudella onkin pitkät perinteet, Euroopan unionissa asia ei ole itsestään selvä.

        Julkinen hallinto ja siihen luottaminen on yhteiskuntarauhan kulmakiviä. Sitä on koeteltu viime vuosina Euroopan unioninkin toimielimissä, kun eurokriisin aikana pankkisopimuksia on julistettu salaisiksi. Ymmärrän kansalaisten suojelun ja pankkisalaisuuden ja rajanveto voi olla sinänsä hankalaa. Mutta kun kyse on myös veronmaksajien rahoista, salailu voi heikentää kansalaisten luottamusta hallintoa ja myös poliitikkoja kohtaan, Mattila huomautti.

Antti Kaikkonen (kesk.) oli huolissaan siitä, että Euroopan neuvoston sopimus julkisten asiakirjojen saatavuudesta vuodelta 2008 ei ole vieläkään tullut voimaan, koska vain kourallinen valtioita on ratifioinut sen. Kaikkonen toivoikin, että Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen kansanedustajat toimisivat omissa maissaan sopimuksen pikaisen voimaansaattamisen puolesta.

Espanjalaisen kansanedustajan Díaz Tejeran raportissa “National security and access to information” käsitellään myös tietovuotajien kohtelua. Raportissa muistutetaan tietovuotajien tärkeästä roolista tietojen salailuun liittyvien väärinkäytösten paljastamiseksi.

        Kuten raportissakin todetaan, tiedon saatavuus ja kansallinen turvallisuus eivät ole toistensa vastavoimia. Hallinnon avoimuus ja läpinäkyvyys päinvastoin parantaa kansallista turvallisuutta, Kaikkonen totesi.

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Neuvoston jäsenmaiden parlamentaarikoista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista.

Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 30.9.–4.10.2013.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.