niemi_laine_paivi_latauskuva

Ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine

Hallitus on päättänyt osana rakennepoliittista ohjelmaansa purkaa kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Näiden niin sanottujen normitalkoiden pitäisi tuottaa miljardin euron säästö. Toimet on vielä paljolti auki.

– Tavoite on erittäin kunnianhimoinen. Huonosti toteutettuna se johtaa julkisen sektorin laajaan alasajoon, arvioi ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine torstaina vieraillessaan Salossa ja Somerossa.

Sieltä täältä pienistä tehtävistä saksimalla säästöä ei saada kokoon. Kuntien menoista noin puolet kertyy sosiaali- ja terveyspalveluista ja neljännes opetus- ja kulttuuripalveluista.

– Ne ovat välttämättömiä peruspalveluja ja hyvin työvoimavaltaisia. Jos niitä leikataan, yhteiskunnan eheys kärsii tuntuvasti ja työttömyys lisääntyy.
– Se olisi paha isku myös talouden elpymiselle ja työllisyydelle, sillä juuri yhteiskunnan eheys, toimivuus ja turvallisuus ovat Suomen suurimmat vahvuudet kansainvälisessä kilpailussa.

Uudistuksia on kyllä tehtävä, Niemi-Laine totesi. Julkinen talous on vaikeuksissa, ja monella kunnalla on ongelmia selvitä nykyisistä tehtävistään. Kaiken lisäksi kunnille on vielä aivan viime aikoina sälytetty lisää tehtäviä.

– Muutos voidaan kuitenkin tehdä muutenkin kuin leikkaamalla rajusti hyvinvointivaltion perustaa. Terveempikin vaihtoehto on.

– Jaetaan palvelujen järjestämisvastuuta uudella tavalla Kelan, valtion ja kuntien kesken. Eheytetään kuntarakennetta. Muutetaan henkilöstön kelpoisuusehtoja vastaamaan asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaista hoivaa.

Tämän rinnalla on sinänsä syytä kammata läpi kuntien kaikki tehtävät ja velvoitteet.
– Tuon tarkastelun yhteydessä pitää kuitenkin myöntää, että tehtäviä lakkauttamalla ei saada aikaan suuria ja kestäviä säästöjä.

Parempaan työnjakoon

JHL panisi normitalkoiden pääpainon Kelan, valtion ja kuntien välisen työnjaon uudistamiseen. Esimerkiksi toimeentulotuen perusosan ja omaishoitopalkkion maksatus kannattaisi siirtää kunnilta Kelaan.

Kelan henkilöstömäärä nousisi hieman, mutta paljon vähemmän kuin mitä kunnista säästyisi. Merkittäviä säästöjä tarjoaa myös julkisen sektorin eri rekisterien ja  tietotekniikkatoimintojen yhdistäminen.

Uutta työnjakoa tehdään jo ammattikorkeakoulujen osalta. Vastuu niiden perusrahoituksesta siirtyy kokonaan valtiolle, ja niistä tulee  itsenäisiä oikeushenkilöitä.

– Tämä on jo itsessään merkittävä kevennys kuntien tehtäviin.

Olivat normit mitkä tahansa, palveluja järjestämään ja tuottamaan tarvitaan mahdollisimman vahvat peruskunnat. Niemi-Laine kiirehtikin kuntauudistuksen saattamista valmiiksi.

– Yhtenäisestä työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta muodostuva peruskunta luo hyvä t edellytykset vastata kuntalaisten palvelujen järjestämisestä. Eheä kuntarakenne myös purkaa päällekkäistä hallintoa ja tehostaa kuntien toimintaa.

Henkilöstön kelpoisuusehtojen väljentäminen voi auttaa järkeistämään työtä, Niemi-Laine arvioi. Säästöä sekin.

– Väljentämisen vaikutukset pitää kuitenkin tutkia huolellisesti etukäteen. Työntekijöiden on voitava jatkossakin hoitaa työnsä hyvin eikä potilasturvallisuus tai työntekijöiden oikeusturva saa vaarantua.

Koko hoito- ja palveluketjun toimivuutta on arvioitava jatkuvasti, sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa että varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.
– Kohdentuvatko työvoima ja osaaminen oikein, onko työnjako järkevä, ovatko ammattirakenteet tarkoituksenmukaisia. Esimerkiksi siirtyminen perinteisestä laitoshoidosta kotihoitoon pakottaa muuttamaan hoiva- ja hoitotyötä.

Niemi-Laine muistutti, että kelpoisuusehtojen väljentäminen kohdistuu sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tonteille. Käytännössä siis lähinnä matalapalkkaisiin naisiin.

– Väljentämisestä ei saa tulla kiertotietä naisvaltaisten ammattien palkkojen polkemiseen. Kaikessa säästöpaineessakin pitää muistaa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopima samapalkkatavoite eli naisten ja miesten palkkaeron kaventaminen enintään 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Ero on yhä noin 18 prosenttia.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.