Kaksoisrangaistavuuden kieltoa koskevassa esityksessä sovitetaan yhteen hallinnollisena seuraamuksena määrättävä veron- tai tullinkorotus ja rikosseuraamuksena määrättävä rangaistus. Tarkoituksena on, ettei henkilö tulisi tutkittavaksi ja rangaistavaksi uudelleen samasta teosta, josta hänet on jo vapautettu tai tuomittu syylliseksi. Sääntelyllä toteutettaisiin Euroopan ihmisoikeussopimuksessa tarkoitettu ne bis in idem –kielto verotuksessa.

Valiokunnan mietintö asiasta (VaVM 15/2013 vp – HE 191/2012 vp) valmistui perjantaina 11. lokakuuta.

Lainmuutokset koskisivat tilanteita, joissa hallinnollinen ja rikosoikeudellinen sanktio kohdistuvat samaan henkilöön. Kysymys voi siis olla luonnollisista henkilöistä, kotimaisista kuolinpesistä tai tuloverolain 4 §:ssä tarkoitetuista yhtymistä. Kielto soveltuisi myös silloin, kun veron- tai tullinkorotus määrätään muulle verovelvolliselle, joka on vastuussa maksuunpannuista veroista verovastuuta koskevien säännösten perusteella. Kielto ei tulisi sen sijaan yleensä sovellettaviksi osakeyhtiöihin, mikä rajaa tapausjoukkoa ratkaisevasti; esim. Verohallinnon vuonna 2011 tekemistä noin 400 rikosilmoituksesta puolet koski osakeyhtiöitä.

Vaikka ne bis in idem –kielto on yleinen ja tulisi ensisijassa ratkaista sellaisena, valiokunta pitää nyt ehdotettua sääntelyä verotuksen kannalta välttämättömänä ja perusteltuna. Muutokset tulisi myös saattaa voimaan mahdollisimman pian. Vallitseva oikeustila on näet korkeimman oikeuden kesäisen ratkaisun (KKO 2013:59) jälkeen sellainen, että määrätty veron- tai tullinkorotus sulkee jo itsessään mahdollisuuden saattaa asia rikosoikeudelliseen käsittelyyn, olipa kysymys millaisesta veropetoksesta tahansa.

Valiokunta on esittänyt monia juridisteknisiä muutoksia lakiehdotuksiin ja ehdottanut lisäksi rikoslakiin ehdotetun erityisen ankaroittamisperusteen poistoa. Valiokunta on korostanut kuitenkin sitä, että nykyisen rangaistustason tulee säilyä, koska kysymys on menettelyllisestä muutoksesta. Esityksellä ei siis ole tarkoitettu muuttaa lainvastaisten tekojen yleistä moitittavuutta eikä rangaistustasoa. Valiokunta on esittänyt sen vuoksi selvitettäväksi myös sen vaihtoehdon, että veronkorotus määrättäisiin rikosprosessissa silloin, kun asia käsitellään yleisessä tuomioistuimessa (lausuma 1).

Valiokunta on esittänyt toisaalta myös sen selvittämistä, olisiko myös Suomessa tarpeen ja mahdollista ottaa käyttöön nimenomaan verotuksessa sovellettava ns.tehokasta katumista koskeva erityissäännös (lausuma 2). Kysymys on järjestelmästä, jota on käytetty ja käytetään yhä yleisesti veroparatiisijärjestelyistä aiheutuvien verovuotojen torjunnassa.

Ajatuksena on kannustaa verovelvollisia ilmoittamaan salassa pidetyt ulkomaiset sijoituksen verottajalle ja palauttamaan niistä saadut tulot verotuksen piiriin. Samalla ulkomaille kätketty varallisuus voitaisiin palauttaa osaksi Suomen kansantaloutta. Vastikkeeksi tarjotaan yleensä tavallista lievempiä sanktioita, esim. vapautusta veronkorotuksesta ja/tai mahdollisuutta välttyä rikossyytteiltä. Edellytyksenä olisi kuitenkin se, että ilmoitus tapahtuu oma-aloitteisesti ja ennen kuin verottaja on ruvennut selvittämään asiaa. Kysymys ei saa myöskään olla rikollisella toiminnalla hankituista varoista. Itse tulo verotettaisiin tavanomaiseen tapaan ja maksuunpantaisiin viivästysseuramuksineen.

Tehokkaan katumisen mahdollisuus on käytössä esim. Ruotsissa ja Norjassa. Lisäksi määräaikaisia ohjelmia on sovellettu useissa Euroopan maissa, Tanskassa, Saksassa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa sekä Euroopan ulkopuolella mm. USA:ssa.

Mietintö on yksimielinen.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.