eloranta_jarkko_latauskuva

JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta

Kuntaliitoskunnat eivät ole hyödyntäneet mahdollisuutta kouluttaa henkilöstöään uusiin tehtäviin viiden vuoden palvelussuhdeturvan aikana. Myöskään henkilöstöä ei ole otettu riittävästi mukaan suunnittelemaan aikaa irtisanomissuojan jälkeen. Tulokset käyvät ilmi JHL:n syys-lokakuun vaihteessa 27 kuntaliitoskunnan JHL:läisille pääluottamusmiehille lähettämästä kyselystä, jossa vastaajilta tiedusteltiin palvelussuhdeturvan vaikutusta liitoskuntien henkilöstösuunnitteluun. Kyselyn kohteena olivat kunnat, joissa palvelussuhdeturvan viisi vuotta menee umpeen tämän vuoden lopussa.

Lähes 89 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kunta oli käyttänyt melko vähän, vähän tai ei lainkaan uudelleenkoulutusmahdollisuutta.

tyontekijoiden_uudelleenk.3998b269-31a1-46dc-9a70-cc0a50314c05

Työntekijöiden uudelleenkoulutus, onko sitä käytetty

Vain 7,4 prosenttia vastaajista ilmoitti, että kunnan työntekijöiden uudelleen kouluttamista oli käytetty erittäin tai melko paljon.

– Henkilöstön lisä- ja uudelleenkoulutus on otettava vakavasti työn alle, kun uusia kuntaliitoksia suunnitellaan, vaatii JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

– Kunta-alan henkilöstöä eläköityy voimakkaasti tulevina vuosina ja osaavasta, sitoutuneesta työvoimasta tulee vielä pulaa, hän muistuttaa.

JHL:läisistä pääluottamusmiehistä 44,5 prosenttia oli sitä mieltä, että henkilöstön edustajat olivat täysin tai melko riittämättömästi päässeet mukaan palvelussuhdeturvan jälkeistä aikaa koskevaan henkilöstösuunnitteluun.

37,5 prosentin mielestä taas suunnitteluun oli päästy täysin tai melko riittävästi mukaan.

JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on hieman pettynyt kuntien aktiivisuuteen näissä asioissa.

– Tarkoitushan olisi, että suoja-aikana kunnilla olisi mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa organisaationsa kuntoon laittamista. Kaikki kunnat eivät ole aikaa hyväksi käyttäneet, hän toteaa.

onko_henkiloston_edustaja.4433cf93-d2bc-499d-9cfa-4179144eb262

Onko henkilöstön edustaja päässyt mukaan suunnittelutyöhön

Eloranta pitää myönteisenä sitä, että valtaosassa liitoskunnista palvelussuhdeturvan päättymisestä ei kuitenkaan seuraa yt-neuvotteluja. Tarvittavat muutokset on pystytty hoitamaan järkevällä henkilöstösuunnittelulla, organisaation sisäisillä tehtävänsiirroilla ja eläköitymisten kautta.

– Liitoskuntien taloustilanne ja yt-tilanne vastaavat kuntakentän yleistä tilannetta. Yt:t eivät suoranaisesti johdu palvelussuhdeturvan päättymisestä, vaan heikosta kuntatalouden tilanteesta yleensä, hän muistuttaa.

Kunnissa lisääntynyt erilaisten tilaaja-tuottajamallien käyttöönotto ja ostopalveluiden jatkuva lisääntyminen ovat asioita, joita JHL:n puheenjohtaja seuraa huolestuneena.

– Tilaaja-tuottajamallit ja kasvava ostopalveluiden käyttö ovat toimia, jotka lisäävät kunnallista hallintobyrokratiaa. Kuntarakenteita pyritään selkeyttämään isommalla kuntakoolla, mutta hallintohimmeleitä alkaa muodostua ulkoisista palveluntuottajista. Paras tapa keventää hallintoa on luopua haitallisista hankkeista ja keskittyä laadukkaaseen kunnan omaan palvelutuotantoon ja sen edelleen kehittämiseen, Eloranta summaa.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.