busy-woman-relaxing-during-work

Työkykynsä kokee heikentyneeksi runsas neljännes työikäisistä suomalaisista (27 %, yhteensä 863 000 henkilöä). Yhtä suuri osuus epäilee, ettei jaksa työelämässä vanhuuseläkeikään saakka. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen toteuttamasta Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tuloksista.

Työkyvyssä on alueiden välisiä eroja. Eniten vaikeuksia eläkeikään asti jaksamisessa koetaan Etelä-Savossa, Kainuussa, Pohjois-Savossa, Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa: noin joka kolmas näiden alueiden asukkaista ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka (30–33 %). Sen sijaan Uudellamaalla vain viidennes (22 %) työikäisistä epäilee, ettei jaksa työelämässä eläkeikään saakka. Työkyvyssä ja eläkeikään jaksamisessa on lisäksi koulutusryhmien välillä suuria eroja kaikilla alueilla.

”Työkyvyn ylläpitäminen sekä työhyvinvoinnin edistäminen ovat tärkeimpiä keinoja työurien pidentämisessä. Päättäjien tuleekin toimia kaikilla politiikan tasoilla alueiden ja erityisesti väestöryhmien välisten erojen kaventamiseksi”, toteaa ATH-tutkimuksesta vastaava tutkija, kehittämispäällikkö Risto Kaikkonen.

Joka toisen elämänlaatu on hyvä, joka viidennen talous tiukka

Joka toinen suomalainen aikuinen kokee elämänlaatunsa hyväksi (53 %) ja itsensä suurimman osan ajasta onnelliseksi (49 %). Uudellamaalla asuvista yli puolet (56 %) kokee elämänlaatunsa hyväksi, mutta Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä asuvista elämänlaatunsa kokee hyväksi viisi prosenttiyksikköä pienempi osuus asukkaista (51 %). Onnellisuuden kokemisessa merkittävin ero havaitaan rannikon naapurimaakuntien Pohjanmaan (45 %) ja Etelä-Pohjanmaan (53 %) välillä. Sosioekonominen asema on vahvasti yhteydessä elämänlaadun kokemiseen: vähemmän opiskelleista alle puolet (48 %) mutta korkeammin koulutetuista lähes kaksi kolmannesta (62 %) arvioi elämänlaatunsa hyväksi.

Joka viides suomalainen (yhteensä 1 032 790 henkilöä) on rahanpuutteen vuoksi tinkinyt ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä. Pohjoiskarjalaisista näin on joutunut tekemään 17 prosenttia (22 000 henkilöä), kainuulaisista 23 prosenttia (14 000 henkilöä). Vähemmän opiskelleet tuntevat itsensä köyhiksi selvästi yleisemmin kuin korkeammin koulutetut (24 % vs.15 %).

Lähes joka kolmas (30 %) on saanut terveyskeskuslääkärin palveluita tarpeisiinsa nähden riittämättömästi. Vastaavasti lähes joka viides on tyytymätön kulttuuripalveluihin.

ATH-tutkimus kartoittaa väestön elinoloja, hyvinvointia, terveydentilaa, elintapoja ja kokemuksia palvelujärjestelmästä. Vuodesta 2013 tutkimus on ollut valtakunnallinen, ja siihen osallistuu kahden vuoden aikana yli 150 000 suomalaista.

Tutkimuksesta tiiviisti 2/2014  

www.thl.fi/ath

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.