drunk_driving_mgn

Vaikka kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet ovat länsimaissa vähentyneet 1980-luvulta lähtien, alkoholin aiheuttamien liikennekuolemien osuus niistä ei ole monissa maissa vähentynyt lainkaan vaan esimerkiksi Suomessa pysynyt 25 prosentissa, selviää liikennepsykologian tohtori Igor Radunin ja hänen kollegojensa ”Traffic Injury Prevention”-lehdessä hiljattain julkaisusta artikkelista. Tutkimus on varsin ajankohtainen, saihan kansalaisaloite kovemmista rangaistuksista rattijuopoille nopeasti yli 50 000 nimeä ja on siten menossa eduskunnan käsittelyyn.

– Suomessa monet, mukaan lukien jotkut tutkijat ja poliitikot, uskovat, että nykyisiä keinoja estää humalassa ajaminen pitäisi tehostaa ja etsiä samalla uusia keinoja, Radun toteaa.

Mitä voitaisiin tehdä?

Alkolukkoa pidetään yhtenä ratkaisuna rattijuoppoudesta kerran tuomitulle. Radunin mukaan humalassa ajaminen on usein tapa, joka jatkuu, kun alkolukko on rangaistuksen jälkeen poistettu autosta. Se ei myöskään estä ajamasta toisella autolla. Siksi useat tutkijat ja poliitikot ovat sitä mieltä, että alkolukon tulisi olla pakollinen vakiovaruste kaikissa uusissa autoissa. Vaikka tällainen laki ei ole vielä mennyt läpi missään maassa, saattaa olla ettemme joudu odottamaan tätä kauaa ottaen huomioon esimerkit Suomesta ja Ranskasta. Ranskassa alkometri on pakollinen kaikissa autoissa – tosin se toimii toisin kuin alkolukko ja sen käyttö on täysin kuljettajan päätettävissä.  Suomessa taas on säädetty laki, jonka mukaan alkolukko on pakollinen koululaiskuljetuksiin käytetyissä autoissa.

Humalassa ajaminen on monisyinen sosiaalipsykologinen ongelma, jota pelkän teknologian avulla ei pystytä ratkaisemaan.

– Ihminen ei aina suhtaudu teknologisiin ratkaisuihin odotetusti. Esimerkiksi, jättäisivätkö ihmiset, jotka muuten eivät koskaan ajaisi alkoholin juomisen jälkeen, päätöksen ajamisesta autoon asennetulle alkolukolle? Radun pohtii.  – Tämä vastaisi monen suomalaiskuljettajan alkometrin käyttötapaa.

Jopa 20 prosentilla keski-ikäisistä suomalaisista miehistä on jo vapaaehtoisesti alkometri käytössään ja kolmannes heistä käyttää sitä säännöllisesti juotuaan alkoholia. On mahdollista että ihmiset alkaisivat luottaa yksin alkolukkoihinsa ajokuntonsa arvioinnissa ja unohtaisivat oman harkintansa. Tiedetään, että esimerkiksi väsymyksen ja pienen alkoholimäärän yhteisvaikutus toimintakykyyn on huomattava.  Tekisivätkö alkolukot pienessä maistissa ajamisen hyväksyttäväksi myös maissa, joissa ”jos ajan, en juo” on normi nyt?

Yksi suuri ongelma on se, että nyt suunnitellaan alkolukon asentamista vain uusiin autoihin. Alkoholiongelmaisilla ja sen suurkuluttajilla ei välttämättä ole uutta autoa usein sosioekonomisista syistä tai he ajavat tarkoituksella vanhalla autolla voidakseen jatkaa humalassa ajamistaan jopa rangaistusaikanaan, vaikka sitten toisen autolla ilman alkolukkoa.

– Kovimmat rattijuopot saattavat siis jatkaa humalassa ajamistaan lähes loputtomiin, Radun toteaa.

Radun on huolissaan myös poliisivalvonnan vähenemisestä, jos oletetaan, että uusiin autoihin asennettavat alkolukot vähentävät rattijuoppoutta.

Artikkelin ”Alcohol Ingition Interlocks in All New Vehicles: A Broader Perspective” muita kirjoittajia ovat Igor Radunin lisäksi Jussi Ohisalo (Helsingin yliopisto), Sirpa Rajalin (Liikenneturva), Jenni Radun (Helsingin yliopisto),  Mattias Wahde (Chalmers University, Göteborg) ja Timo Lajunen (Norwegian University of Science and Technology, Trondheim, Norway).

Igor Radun on lähtöisin Kroatiasta. Hän väitteli Helsingin yliopistossa vuonna 2009 aiheesta ”väsymys liikenteessä”. Sen jälkeen hän työskenteli tutkijana Göteborgissa Chalmersin teknillisessä yliopistossa kaksi vuotta. Tällä hetkellä hän työskentelee Tukholman yliopistossa laitoksella, jossa tutkitaan stressiä, nukkumista ja terveyttä. Samalla hän on mukana Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa toimivassa tutkimusryhmässä ”Human Factors and  Safety Behavior”.

Traffic Injury Prevention: Alcohol Ignition Interlocks in All New Vehicles: A Broader Perspective

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.