Itämeren alueen hallilaskennoissa tavattiin viime keväänä lähes 30 000 hallia. Kannan kasvu on 2000-luvun puolivälistä alkaen painottunut Keski-Ruotsin saaristoon. Toisella hallien karvanvaihdon ydinalueista, Suomen lounaissaaristossa, kasvua ei ole tuon jälkeen enää tapahtunut. Laskenta-ajan sääolosuhteet olivat vaihtelevia, mikä saattoi osaltaan vaikuttaa laskentatulokseen. Suomen alueen laskennoista vastasi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.

Hallien laskentakanta eli laskennoissa nähtyjen hallien määrä on kasvanut 2000-luvun alun noin 10 000:sta nykyiseen lähes 30 000 eläimeen. Kahdenkymmenentuhannen raja saavutettiin vuonna 2006.

Hallien karvanvaihtoaikaisen esiintymisen ydinalue on edelleen Itämeren pääaltaan pohjoisreunalla Keski-Ruotsin saaristossa ja Suomen lounaissaaristossa. Laskentakanta on kasvanut Keski-Ruotsin saaristossa tasaisesti koko 2000-luvun, kun taas Suomen puolella kasvua ei ole tapahtunut enää viime vuosikymmenen puolenvälin jälkeen. Myös Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa on ollut selvää kasvua, mutta siellä laskettujen eläinten osuus kokonaislaskentakannasta on vielä varsin pieni. Laskenta-ajankohdan tilanteen perusteella ei kuitenkaan voida vetää suoria johtopäätöksiä hallien jakautumisesta eri merialueille muina vuodenaikoina.

Laskennat tehdään touko-kesäkuun vaihteessa pääasiassa lentolaskentoina koko hallien säännöllisen esiintymisen alueella. Karvanvaihdon takia hylkeet makailevat tällöin runsaslukuisimmin näkösällä luodoilla tai viimeisillä jäillä. Osa hylkeistä on kuitenkin parhaissakin oloissa vedessä laskennan tavoittamattomissa, mutta vuodesta toiseen samalla tavalla toistettuna tulokset kuvaavat hyvin kannan koon kehityssuunnan. Kaikki laskenta-alueet käydään läpi kahden viikon sisällä, jotta eläinten mahdollisista siirtymisistä aiheutuva virhe laskentatulokseen olisi mahdollisimman pieni. Karvanvaihtoaikaisen esiintymisalueen luodoilta lasketaan hallit tänä aikana 2-3 kertaa ja kultakin alueelta suurin päiväsumma otetaan huomioon laskentakantaa määritettäessä.

hallikannan_kehitys_2013

 

Laskennoissa nähdyt hallit 2000-luvulla koko Itämerellä (punainen), Suomen osuus sinisellä.

Vuoden 2013 laskennat tehtiin 20.5.–2.6. Ydinalueiden (Viro, Keski-Ruotsi ja Suomen lounaissaaristo ml. Ahvenanmaa) osalta tulos perustuu 27.5.–2.6. tehtyihin lentolaskentoihin. Kevään laskentaolosuhteet olivat säiden puolesta vaihtelevat. Erityisesti laskennan alussa sumut haittasivat laskentaa hallien esiintymisen ydinalueella. Lisäksi Perämerellä oli jäitä vielä varsin myöhään, mikä saattoi vaikuttaa nähtyjen hallien määrään. Perämerellä karvanvaihdossa nähtävien hallien osuus koko laskentakannasta on kuitenkin vain muutaman prosentin luokkaa. Jakson lopulla laskentapäiviksi pystyttiin valitsemaan myös heikkotuulisia aurinkoisia poutapäiviä, jolloin karvanvaihtoluodoilla makailevien hallien osuus on suurimmillaan.

Taulukko: Vuoden 2013 laskennoissa nähdyt hallit merialueittain ja maittain touko-kesäkuun vaihteessa.

Merialue / Maa Viro Suomi Venäjä Tanska Ruotsi Yhteensä
Perämeri ja Merenkurkku   301

 

    358 659
Selkämeri   689(1)     1325(2) 2014
Keski-Ruotsin saaristo         10626 10626
Suomen lounaissaaristo   9021     227 (3) 9248
Suomenlahti 244 398 (4)     642
Länsi-Viro 4284         4284
Etelä-Ruotsi ja Tanska       140 1883 2023
Yhteensä 4528 10409   140 14419 29496

1) Sandbäck ja Södra Sandbäck lähellä lounaissaaristoa sisältyvät Selkämeren lukemaan
2) Gräsö sisältyy Selkämeren lukemaan
3) Sisältää Ruotsiin kuuluvan Märketin alueen Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä
4) Venäjällä laskentaa ei tehty. Aiempina vuosina määrät ovat olleet 200-300 yksilön luokkaa

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.