nn6yl5kqsczuelxr

Pysäköintikiekon käyttökoukeroita
 
”Sä vielä kierrätä pyöritä mua.  Mun sydämeni sulle sykkää.” Noin lauloi 1991 edesmennyt Kikka Ilkka Vainion pikkutuhmin sanoin. Kikka lauloi kyllä kaikesta muusta kuin pysäköintikiekosta.

Pysäköintikiekon käyttö Suomessa on kohta neljännesvuosisadan vanhaa. Vuonna 1990 tuli tieliikennelakiin 28 a-pykälä eli pysäköintikiekon käyttövelvollisuus. Tieliikenneasetuksen 21 pykälästä löytyy taas tarvittavat liikennemerkit. Pysäköintikiekon käyttövelvollisuus koskee lain mukaan vain autoa. Ei siis kaksipyöräisiä ajoneuvoja, josta saattaa aiheutua joskus ongelmia.

Liikenneministeriö on vuonna 1990 antanut päätöksen pysäköintikiekon käyttämisestä. Päätöksestä löytyy tarkka kuvaus kiekon ulkonäöstä. Väriltään kiekon tulee olla sininen ja tekstin valkoista. Kiekon takapuolella tulee olla tietty teksti.

Kiekko on sijoitettava näkyvään paikkaan tuulilasin sisäpuolelle niin, että se on ulkopäin luettavissa. Hallinto-oikeuksien päätöksistä voi tulkita, mitä tarkoittaa ”tuulilasin sisäpuolella”. Tarkoitus on, että kiekko on kojelaudalla tai tuulilasissa. Sivuikkuna tai auton penkki ei täytä lain henkeä, vaikkei pysäköinninvalvonta niihin puuttuisikaan kuin korkeintaan huomautuksella.
Paristolla toimiva parkkikiekko on laiton. Tulkitsen sen käytön laittomaksi riippumatta siitä, että onko kiekon kello paristolla käynnissä tai stop-asennossa, jolloin se ei täytä liikenneministeriön päätöksen ulkomuotovaatimuksia.

Kiekon merkittyä saapumisaikaa ei saa auton pysäköintiaikana muuttaa siirtämättä autoa. Tämä kiekon kiertäminen on esimerkiksi Hyvinkäällä lisääntynyt sen jälkeen kun maksullinen pysäköinti kaupungista poistettiin. Tätä tapahtuu nimenomaan liikkeiden ja työpaikkojen edustoilla. Pysäköinninvalvonnalla on omat keinonsa tämän virheen valvomiseksi.  Saapumisajaksi merkitään pysäköinnin alkamista seuraava tasatunti tai puolituntinen siitä riippuen, kumpi ajankohta on aikaisempi. Virallisessa pysäköintikiekon asteikossa on vain tunnit ja puolitunnit näkyvissä. Nuolta ei siis pidä asettaa viivojen puoliväliin, sillä puolen tunnin tarkkuus on riittävä. Aika usein oikaisuvaatimuksissa tulee eteen, että kiekkoon on erehdyksessä laitettu väärä aika. ja aina se on jostain syystä onnistuttu laittamaan saapumisajasta eteenpäin, ei koskaan taaksepäin. Oikaisuvaatimuksia käsiteltäessä on vaikea uskoa erehdykseen.

Tuulilasin sisäpuolella ei saa olla näkyvissä kuin yksi kiekko kerrallaan, vaikka vain yhtä käytettäisiin. Ulkomailla rekisteröidyssä autossa saa käyttää vain sellaista ulkomaalaista kiekkoa, joka vastaa ulkomuodoltaan suomalaista. Suomen rekisterissä olevassa autossa ei sen sijaan ulkomaalinen kiekko kelpaa.

Lopuksi pysäköintikiekkoon liittyvistä liikennemerkeistä ja lisäkilvistä. Voimassaoloaika merkitään lisäkilpeen mustin numeroin, kun tarkoitetaan arkipäivää maanantaista perjantaihin. Jos tarkoitetaan lauantaita, niin teksti on mustalla suluissa. Sunnuntai ja pyhäpäivät merkitään lisäkilpeen punaisella.
Jos aikarajoitus on voimassa vain tiettynä kellonaikana ja ajoneuvo pysäköidään sellaisen aikaan, jolloin rajoitus ei ole voimassa. Usein kysytään, mitä silloin kiekkoon ajastetaan? Kiekkoon kannattaa ajastaa rajoituksen alkamisaika. Eli jos esimerkiksi pysäköintirajoitus on arkisin kello 8-16 ja auto pysäköidään alueelle kello 22, niin kiekko voidaan ajastaa kello 8:aan kuin aikarajoitus alkaa.

Pekka Laine 
komisario 
Itä-Uudenmaan poliisilaitos /Hyvinkään poliisiasema      

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.