Gender

Suomalaisten perheellistymisessä suurta vaihtelua 

Joka toinen nuori suomalainen elää alueella, jossa on selvästi enemmän nuoria miehiä kuin nuoria naisia. Suurissa kaupungeissa tilanne on usein kuitenkin päinvastainen. Nämä asiat selittävät perheellistymistä ja syntyvyyttä. Jos alueella on paljon nuorempia miehiä, tulevat naiset siellä myös aiemmin äideiksi.

Nuorten aikuisten sukupuolijakaumaa ja sen vaikutuksia tarkastellaan nyt ensaimmäistä kertaa artikkelissa, jonka Lassi Lainiala ja Anneli Miettinen ovat kirjoittaneet uuteen Väestöliiton Väestötieteen vuosikirjaan. Julkaisu tarjoaa uutta tietoa parisuhteista ja perheellistymisestä meillä ja Euroopassa.

Nuorilla aikuisilla miesten määrä suhteessa naisten määrään vaihtelee maakunnissa asteikolla 0.96-1.29. Siten eräissä maakunnissa 20-29 vuotiaiden ikäryhmässä voi olla 129 miestä sataa naista kohden. Seutukuntatasolla erot ovat vielä rajumpia, miesten osuus vaihtelee 0.88 ja 1.7 välillä. Seutukuntien sukupuolijakauma on miesvaltaista, ja esimerkiksi 20-24-vuotiailla keskiarvo on 1.20.

Koska sukupuolijakaumien erot selittyvät nuorten naisten hakeutumisella opintojen pariin, naisvaltaisia nuorten ikäluokkia löytyy lähinnä suurista kaupungeista.

Alueelliset sukupuolijakaumat ovat yhteydessä liittojen muodostukseen ja syntyvyyteen. Tulokset Suomesta viittaavat siihen, että naiset tulevat aikaisemmin äideiksi alueilla, joissa on paljon saman ikäisiä miehiä. Samoilla alueilla on myös paljon lapsettomia miehiä.

– Puolisoa etsitään edelleen usein omalta paikkakunnalta. Vinoutuneet sukupuolijakaumat vaikeuttavat miesten mahdollisuutta löytää puoliso. Sen sijaan ne saattavat aikaista naisten perheellistymistä, toteaa tutkija Lassi Lainiala Väestöliitosta.

Suomalaisnaisten äitiyden ajoitus on yhteydessä niin asuinalueeseen kuin koulutukseenkin. Tutkija Elina Schleutkerin jakoi vuonna 1969 syntyneet naiset kolmeen ryhmään: kotiäiteihin, uranaisiin, ja työn ja perheen yhteen sovittaviin naisiin koulutukseen ja työelämään osallistumisen perusteella. Puolet naisista kuului työn ja perheen yhdistävään ryhmään, 28 prosenttia oli kotiäitejä ja 21 prosenttia naisista luokiteltiin uraäideiksi. Kotiäideillä oli vähän koulutusta ja työkokemusta, he synnyttivät lapsensa nuorina ja lapsiluku oli korkea. Uranaisilla taas oli enemmän koulutusta ja työkokemusta, he saivat lapsiaan vanhempina, ja heillä oli vähemmän lapsia 35. ikävuoteen mennessä.

Schleutker päättelee, että kotiäitien vaikutus suomalaiseen syntyvyyteen on merkittävä. Toistaiseksi kotihoidontuella olevien äitien asemaa on julkisuudessa käsitelty työmarkkinoiden kannalta, mutta perhepoliittiset etuudet voivat vaikuttaa myös syntyvyyteen.

Vuosikirjassa on myös muun muassa professori David Colemanin laaja katsaus parisuhteiden muutoksiin Euroopassa 1960-luvusta lähtien nykypäivään.

Finnish Yearbook of Population Research XLVIII.Helsinki: Väestöliitto. Tilaukset www.vaestoliitto.fi/nettikauppa. Hinta 25 € + toimituskulut.

Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos julkaisee Finnish Yearbook of Population Research kirjan kerran vuodessa yhteistyössä Suomen Väestötieteen Yhdistyksen ja Siirtolaisuusinstituutin kanssa. Ensimmäinen kokoelma ilmestyi jo vuonna 1946.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.