fff4956186087b5

– Pelastustoimen aluejaon muutosehdotusta ei ole harkittu loppuun asti ja valmistelu on ollut puutteellista. Sisäasiainministeriö tavoittelee esityksellä 7,5 miljoonan euron säästöjä, mutta toteutuessaan esitys aiheuttaisi todennäköisesti kunnille yhteensä vähintään 20–30 miljoonan euron yhdistymiskustannukset, toteaa kaupunginjohtaja Jukka Pekka Ujula Porvoon kaupungilta.

– ­Pelastustoimen säästötavoitteet on järkevintä toteuttaa nykyisen pelastusaluejaon puitteissa, samassa aikataulussa kuntarakenne- ja sote-uudistuksen kanssa. Jos aluejakoa muutetaan, kannattaisi ainakin Porvoon näkökulmasta selvittää koko Uudenmaan maakunnan laajuisen pelastusalueen toteuttaminen tai koko pelastustoimen järjestämisvastuun siirtäminen valtiolle, Ujula tiivistää.

Sisäministeriö on pyytänyt kunnilta lausuntoa pelastustoimen aluejakouudistuksesta. Esitys Porvoon kaupungin kannanotoksi on valmistunut, ja Porvoon kaupunginhallitus päättää siitä kokouksessaan 24. helmikuuta.

Pelastustoimen aluejako on tarkoitus uudistaa osana maan hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa. Hallitus aikoo vähentää pelastustoimen alueiden määrää 22:sta 11:een vuonna 2014 voimaan tulevan poliisilaitosaluejaon mukaisesti. Uudenmaan maakunnan alueella nykyiset Keski-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan pelastusalueet muodostaisivat uuden Itä-Uudenmaan pelastusalueen. Uudistus ei koskisi nykyisiä Helsingin ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksia.

Yhdistymisen kustannukset olisivat monikertaiset säästötavoitteeseen verrattuna

– Pelastustoimen aluejakoa ei ole järkevää arvioida poliisin toiminnan lähtökohdista. Poliisien tehtävät, organisointi, hallinto ja kustannukset eroavat merkittävästi pelastustoimesta. Kuntien rahoittamien pelastuslaitosten toiminta ei ole millään tavoin riippuvainen poliisin hallinnollisesta aluejaosta. Yhteisen aluejaotuksen kautta saatavat hyödyt olisivat sekä taloudellisesti että toiminallisesti erittäin vähäiset, painottaa pelastusjohtaja Olavi Liljemark Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

Pelastuslain mukaisesti kunnat vastaavat pelastustoimen järjestämisestä ja rahoittamisesta yhteistoiminnassa pelastustoimen alueilla. Pelastuslaitosten hallinto on nykyisin pääsääntöisesti toteutettu isäntäkuntamallilla. Uusilla, entistä laajemmilla pelastusalueilla hallinnon järjestäminen ja sopijakuntien riittävän omistajaohjauksen turvaaminen edellyttäisivät käytännössä pelastustoimesta vastaavan kuntayhtymän perustamista.

– Pelastuslaitosten yhdistämien aiheuttaisi kunnille tosiasiassa tuntuvia lisäkustannuksia, jotka johtuvat mm. palkkojen, vuokrien ja palokuntasopimusten harmonisoinnista, tieto- ja puhelinjärjestelmien yhtenäistämisestä ja kuntayhtymän perustamisesta. Nämä kustannukset nousisivat jopa kaksi tai kolme kertaa suuremmiksi kuin yhdistämiselle asetettu säästötavoite, Olavi Liljemark kuvaa.

– On myös tärkeää huomata, että esitetyssä mallissa valtion viranomaisten raskaasti suojatun tietoverkon käyttö- ja tulevia kehittämiskustannuksia ollaan siirtämässä pelastustoimen kautta kunnille. Tämä ei vastaa tarvetta vähentää kuntien kustannuksia, vaan lisää niitä entisestään, toteaa Jukka-Pekka Ujula.

Pelastustoimen rakenneuudistuksen aikataulu tulisi yhtenäistää kuntarakenne- ja sote-uudistuksen sekä Uudenmaan aluetta koskevan metropoliselvityksen kanssa. Porvoo on lähtenyt siitä, että vahva peruskunta on ensisijainen kuntarakennevaihtoehto itäisellä Uudellamaalla ja joka myös lähtökohtaisesti voisi itsenäisesti hoitaa alueensa pelastustoimen. Erityisesti Sote-ratkaisu vaikuttaa pelastuslaitoksen toteuttamaan ensihoidon palvelutuotantoon.

– Pelastustoimen säästötavoite tulisikin toteuttaa nykyisen pelastusaluejaon puitteissa, ja vasta sen jälkeen, kun kuntarakennetta, sote- ja metropoliuudistukset on toteutettu. Näin pelastustoimen uudistus kytketään taloudellisesti järkevällä ja joustavalla tavalla muihin uudistuksiin.

Vaihtoehtoina valtiollistaminen tai koko Uudenmaan laajuinen pelastustoimen alue

Porvoo ymmärtää julkisen hallinnon rakenteiden uudistustarpeet, mutta korostaa hyvää ja perusteellista valmistelua sekä arvioita eri toteutusmalleista. Pelastustoimen osalta vaihtoehtoisena ratkaisuna voisi arvioida suurempaa pelastusaluetta, eli kaikkien Uudenmaan maakunnan alueella toimivien pelastusalueiden yhdistämistä yhdeksi pelastusalueeksi.

– Uudenmaan alueen väkimäärän arvioidaan lisääntyvän noin 400 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Tämä vaikuttaa merkittävästi pelastuspalvelujen tarpeeseen. Koko maakunnan kattava, samalla hätäkeskusalueella toimiva pelastuslaitos kykenisi vastaamaan tehokkaasti väestönlisäyksestä ja toimintaympäristön muutoksista aiheutuviin haasteisiin vielä 2030-luvullakin, Olavi Liljemark toteaa.

– Jos valtion ratkaisut heikentävät olennaisesti pelastustoimen rahoittamisesta vastaavien kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa pelastustoimen omistajaohjaukseen, tulisi pelastustoimen järjestämisvastuu harkita siirrettäväksi kokonaan valtion vastuulle, Jukka-Pekka Ujula painottaa.

Näin sekä toiminnan ohjaus että rahoitusvastuu pysyisivät saman organisaation hallinnassa, jolloin voitaisiin vähentää päällekkäisiä tehtäviä, yhtenäistää tietoteknisistä ratkaisuja ja palkkoja, uudistaa valtion pelastustoimen väliportaan hallintoa sekä poistaa muita päällekkäisyyksiä.

– Todelliset pitkävaikutteiset säästöt edellyttäisivät voimassaolevan normiston muuttamista. Tämä tarkoittaisi pelastustoimen toiminta-aikavaatimusten keventämistä, jolloin voitaisiin vähentää paloasemaverkostoa ja pelastuslaitoksen toimintoja, Olavi Liljemark kuvaa.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.