Sisäministeri Päivi Räsänen on keskiviikkona 19.2. asettanut työryhmän selvittämään rahankeräyslainsäädännön muutostarpeita. Valtioneuvostolle virkatyönä tehtävä selvitys rahankeräyslainsäädännön kehitysnäkymistä valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä.

Sisäministeriö on jo pitempään kerännyt aineistoa rahankeräyslakiin kohdistuvista muutostoiveista. Lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn tulevan rahankeräyslain osauudistuksen yhteydessä järjestettiin laaja keskustelu- ja kuulemistilaisuus rahankeräyslain muutostarpeista. Lisäksi Otakantaa.fi –palvelussa järjestettiin kansalaiskysely samasta aiheesta.

-Kuulemisissa nousi esiin sellaisia muutostoiveita, joihin valmisteilla olleella osittaisuudistuksella ei voitu vastata. Kuulemiset myös osoittivat, että rahankeräyslakiin kohdistuu vastakkaisia muutosodotuksia. Jotkut tahot haluavat vapauttaa rahankeräykset kokonaan lupamenettelystä. Toiset taas katsovat, että rahaa lahjoittavien ihmisten kuluttajansuojan korkeasta tasosta tulee pitää huolta ja keräykset tulee pysyttää edelleen lupamenettelyn piirissä, Räsänen toteaa.

Sosiaalinen media tarjoaa tänä päivänä uusia keinoja vapaalle kansalaistoiminnalle ja sen rahoittamiselle, mutta yhtä lailla se myös mahdollistaa petollisen toiminnan. Joukkorahoitus on mahdollista toteuttaa kuluttajansuojan huomioivana vastikkeellisena ennakkomyyntinä, mutta joukkorahoitukseen vastikkeettomana toimintana liittyy rahankeräyslakia laajempia sääntelytarpeita ja kysymyksiä, joita pelkästään rahankeräyslain muutoksella ei voida ratkaista.

Kansainvälinen vertailu puolestaan osoittaa, että yhtenäistä mallia rahankeräysten ja hyväntekeväisyystoiminnan sääntelylle ei ole. Keräyksiä valvotaan joko lupamenettelyn, hyväksynnän, auktorisoinnin, erilaisten rajoitusten taikka verotuksen keinoin.

-Eduskunnan käsittelyyn kohta tulevassa rahankeräyslain muutosesityksessä on kyse osittaisuudistuksesta. Osittaisuudistukseen päädyttiin mm. siitä syystä, että haluttiin varmistaa yleishyödyllisen toiminnan rahoittaminen jatkossakin rahankeräyksillä. Lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että jatkossa rahankeräyslupa voidaan myöntää, vaikka lupaa hakevan koko toiminta ei olisikaan yleishyödyllistä. Esitetyillä muutoksilla pyritään helpottamaan rahaa keräävien yhteisöjen asemaa rahankeräysluvan saajina. Myös yliopistojen asema halutaan turvata rahankeräyslupien saajina.

-Toinen syy osittaisuudistukseen oli, että eduskunta edellytti hallituksen arvioivan mahdollisuutta myöntää evankelis-luterilaiselle kirkolle tai ortodoksiselle kirkkokunnalle taikka niiden seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle rahankeräyslupa, Räsänen toteaa.

Räsäsen mukaan nyt käynnistyvä selvitystyö on ehdottaman tarpeellinen, jotta voidaan arvioida pitäisikö rahankeräyslaki kokonaisuudessaan uudistaa. -Kaikkien muutostoiveiden taustalla on hyvä muistaa, että kansalaisten luottamus rahankeräyksiin tulee säilyttää, Räsänen painottaa.

Lisää tietoa rahankeräyslain muuttamisesta löytyy osoitteesta

http://www.intermin.fi/fi/lainvalmistelu/rahankerayslain_muuttaminen

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.