Kaupunginlahti, satamatori, kylpylä ISO

Kaupunginlahti, satamatori, Kylpylä, kuva: Raimo Suomela

Lappeenrannan kaupungin tulos vuodelta 2013 näyttää muodostuvan merkittävästi budjetoitua paremmaksi. Alustavien arvioiden perusteella vuosikate olisi parempi kuin minään vuonna vuoden 1997 jälkeen, jolloin kunnat siirtyivät liikekirjanpitoon.

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva arvioi, että tasapainoinen tilinpäätös antaa hyvän pohjan tulevaisuudelle, mutta muistuttaa, että tiukkaa talouskuria on jatkettava ja tehty veronkorotus on tarpeellinen, jotta kaupungin velkaantuminen saataisiin pysäytettyä.

Vuoden 2013 talousarviossa tulos budjetoitiin 4,5 miljoonaa euroa miinukselle, mutta lopullinen tulos näyttäisikin olevan joitakin miljoonia euroja plussalla. Tiedot ovat kuitenkin vasta alustavia, ja varsinkin kiinteistöjen arvoihin liittyvässä laskennassa voi vielä tapahtua muutoksia, jotka vaikuttavat tulokseen merkittävästi.

Toimialojen budjettikuri piti hyvin

Lappeenrannan kaupungin toimialat pystyivät viime vuonna noudattamaan hyvin alkuperäisiä talousarvioitaan. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva on tyytyväinen toimialojen tiukkaan budjettikuriin.

– Talousnäkymien synkennyttyä toimialat tiedostivat vastuunsa ja ovat hienosti onnistuneet nipistämään menonsa budjetin mukaisiksi. Kiitos kuuluu kaikille vaikean taloustilanteen keskellä kamppaileville, vaikka onneakin on tarvittu hyvään tulokseen pääsemiseksi, Jarva toteaa.

Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarisen mukaan toimintakate poikkesi vain alle 200 000 euroa budjetista. Toimintakate kertoo, paljonko toimintoihin on käytetty rahaa sen jälkeen, kun kuntalaisten maksamat maksut, projektituotot ja muut myyntituotot on vähennetty.

– Melko tarkkaa toimintaa, kun kyse on kaikkiaan hieman yli 350 miljoonan euron budjetista, Naukkarinen hymyilee.

Kaupungin vuosikatteessa ei näy Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) alijäämäinen tulos. Kaupungilla on nyt kuitenkin paremmat edellytykset kattaa sovitusti Eksoten kertyneet alijäämät tulevien vuosien aikana.

Kaupunginvaltuusto on päättänyt valtuustokauden mittaisesta talousohjelmasta. Sen linjausten mukaisesti lautakunnat saavat käyttää budjettialituksensa vuosien 2014–2016 kehyksen helpottamiseen. Vastaavasti budjettiylitykset on katettava.

Menokasvu maltillista, palkkamenot pienemmät kuin 2012

Olli Naukkarinen pitää kaupungin toimintamenojen 2,4 prosentin kasvua melko maltillisena. Huomion arvoista on palkkakulujen negatiivinen menokehitys. Eläkekulut kasvoivat lähes kahdeksan prosenttia, minkä vuoksi henkilöstökuluissa oli hieman yli prosentin kasvu vuoteen 2012 nähden.

Palvelujen ostot kasvoivat 3,4 prosenttia. Suurin erä kaupungin palvelujen ostoista kohdistuu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriltä ostettuihin palveluihin. Avustuksissa ja tarvikeostoissa kulut olivat noin 2,5 prosenttia pienemmät kuin vuoden 2012 tilinpäätöksessä.

Verotuloja kertyi yli arvioidun

Verotuloja kertyi 265,5 miljoonaa euroa, mikä on 7,3 miljoonaa enemmän kuin talousarviossa. Syitä ennakoitua parempaan verokertymään on kolme: yhteisöverokertymä oli 1,8 miljoonaa odotettua parempi. Lisäksi ansiotuloissa saatiin ennakoitua suurempia eriä vuosien 2011 ja 2012 kertymistä. Hyvää tulosta siivittää vielä se, että verottaja aikaisti jäännösverojen maksamista tammikuulta joulukuulle.

– Voisi sanoa, että vanhoilla höyryillä mentiin. Vanhojen verovuosien tilityseriä on hyvin hankala ennakoida, koska niistä saadaan tietoa vasta saman tilikauden joulukuussa, kun verotus valmistuu. Nämä ovat yksittäisiä teknisiä tilityseriä, jotka ovat nyt sattuneet samaan vuoteen. Sen sijaan varsinainen veropohja oli ennakoitua hieman heikompi, Naukkarinen laskee.

Hän korostaa, että satunnaiset erät verotuksessa eivät ole toistuvia eivätkä veropohja ja valtionosuudet kasva samaa vauhtia menojen kanssa. Pysyviä muutoksia kaupungin talouteen saadaan pitkällä aikavälillä. Tämä edellyttää jatkuvaa menojen tarkkailua jo tehdyn veronkorotuksen lisäksi.

– Myös ikärakenteen muutokset vaikuttavat tulevien vuosien talouteen. Ennusteiden mukaan kuluvan vuosikymmenen aikana työikäisten määrä vähenee, eläkeläisten määrä nousee ja lasten määrä pysyttelee jokseenkin nykyisenä. Palkkatulojen vaihtuminen eläketuloihin pienentää kaupungin verotuloja. Lisäksi eläkeläisten kasvava määrä lisää julkisen terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen kysyntää, Naukkarinen perustelee.

Hyvä vuosikate – maltillisempi velkaantumiskehitys

Kaupungin vuosikate noussee edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutuksesta hieman yli 24 miljoonaan euroon. Vuosikate on näin ollen parempi kuin koskaan nykyisillä kirjanpitosäädöksillä, joilla kunnat ovat toimineet vuodesta 1997. Vuosikate on ylittänyt 20 miljoonan rajan vain vuonna 1999.

Vuosikate on mahdollistanut korkean tulorahoituksen osuuden investointeihin. Investointivauhti on kehittyvässä kaupungissa vielä korkeampi, joten lainaa jouduttiin hyvästä vuosikatteesta huolimatta ottamaan 16,9 miljoonaa euroa. Se on kuitenkin kolme miljoonaa vähemmän kuin talousarviossa arvioitiin.

Tarkempi analyysi varsinaisesta velkaantumiskehityksestä ja sen taustoista saadaan vasta, kun investointiprojektit vuodelta 2013 on saatu tilinpäätösvalmiiksi.

Kiinteistöjen arvonmuutokset vielä laskennassa

Kun vuosikatteesta vähennetään investoinneista aiheutuneet poistot, saadaan tilikauden tulos. Talousarviossa poistoihin on varattu 20 miljoonaa euroa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uuden suosituksen mukaisesti poistoaikoja on päätetty lyhentää. Tämä tarkoittaa sitä, että aiemmin esimerkiksi 30 vuotta kaupungin tulokseen vaikuttanut investointi jaksotetaankin 25 vuodelle, jolloin vuosittainen erä on suurempi ja näin ollen vuosikatteen on oltava korkeampi, jotta poistot pystytään kattamaan.

Valtuusto päätti joulukuun kokouksessa kaupungin rakennusten salkuttamisesta. Salkkujen mukaisesti tehdään arvonalennuskirjauksia. Nämä yhdessä nostanevat poistojen tason hieman yli arvioidun, joten kaupungin lopullinen tulos lienee hieman ylijäämäinen. Tavoitteena on, että talous ei ainakaan huononisi valtuustokauden aikana. Vuoden 2013 positiivinen tulos kattaa vuosien 2014–2016 hieman alijäämäisiksi tehdyt budjetit.

Lopullinen tilinpäätös valtuustokäsittelyyn kesäkuussa

Lopullinen tilinpäätös valmistuu maaliskuun lopussa, jolloin siihen saadaan liitetyksi myös konserniyhtiöiden tilinpäätökset. Valtuusto käsittelee tilinpäätöstä tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen 2.6.2014 kokouksessaan.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.