800px-Nordiska_radets_presidium_haller_mote_med_de_nordiska_statsministrarna_under_session_i_Helsingfors_2008-10-28

Eduskunnan suuri valiokuntasali Kuvaaja: Johannes Jansson

Eduskunnan suuri valiokunta kuuli kokouksessaan perjantaina 3. marraskuuta ympäristöministeri Ville Niinistöä (vihr.), oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia (r.) sekä sisäministeri Päivi Räsästä (kd.) tulevista EU:n neuvoston kokouksista. Keskustelussa ovat muun muassa EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet, joiden osalta Suomen kannanmuodostus on meneillään.

Ministeri Niinistö osallistuu ympäristöneuvoston kokoukseen maanantaina, jossa käydään alustava keskustelu EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteista vuoteen 2030 asti. Euroopan komissio esitti tammikuussa EU:n yhteiseksi päästövähennystavoitteeksi 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet ovat keskustelussa myös ensi viikon energianeuvostossa.

Eduskunnassa EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet ovat parhaillaan valiokuntakäsittelyssä, jonka jälkeen suuri valiokunta päättää Suomen kannan asiaan ennen kuin asiaa käsitellään päämiestasolla maaliskuun Eurooppa-neuvostossa.

Suuren valiokunnan tämänpäiväisessä keskustelussa esiin nousi se, että komission ehdotuksessa ei ole sitovia kansallisia uusiutuvan energian ja biopolttoaineiden lisäämisen tavoitteita. Puheenvuoroissa esitettiin huoli siitä, loppuuko into edistää uusiutuvan energian ja biopolttoaineiden käyttöä ilman sitovia tavoitteita. Keskustelussa myös pohdittiin, mitä unionitason sitova 27 prosentin uusiutuvan energian lisäämisen tavoite käytännössä tarkoittaa. Niinistö huomautti, että jäsenmaat voivat myös EU:sta riippumatta asettaa omat kansalliset uusiutuvan energian tavoitteensa.  Niinistö korosti valiokunnalle, että vuodelle 2030 asetettavia tavoitteita ei pitäisi tavoitella lyhytaikaisilla keinoilla vaan toimien olisi oltava pitkällä tähtäimellä kestäviä.

Ympäristöministerien käsittelyssä on myös asetusehdotus jäsenmaiden mahdollisuudesta rajoittaa tai kieltää muuntogeenisten kasvien viljelyä alueellaan. Ympäristöministereiden on tarkoitus keskustella siitä, onko jäsenmailla halua jatkaa ehdotuksen käsittelyä. Suomi suhtautuu myönteisesti siihen, että jäsenmaat saisivat mahdollisuuden kieltää tai rajoittaa muuntogeenisten kasvien viljelyä alueellaan. Suomelle on tärkeää tarkkojen kriteerien määritteleminen sille, millä perustein viljely voidaan kieltää.

Niinistö selvitti valiokunnalle myös Suomelle Durbanin ilmastokokouksessa 2012 luvatun hiilinielukompensaation tilannetta ja oli luottavainen ratkaisun löytymiseen asiassa.

Ministeri Henriksson totesi oikeus- ja sisäasiainneuvostosta, että oikeusministerit käyvät keskustelun Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamista koskevasta asetusehdotuksesta. Syyttäjänviraston osalta Suomi korostaa, että viraston tulee tuoda hyötyä nykytilanteeseen verrattuna, eikä tiivistettyyn yhteistyöhön vähintään yhdeksän jäsenvaltion voimin tule kiirehtiä. Esillä on myös ehdotus yleiseksi tietosuoja-asetukseksi. Asetuksen on tarkoitus yhdessä tietosuojadirektiivin kanssa muodostaa EU:n tietosuojalainsäädännön uudistuspaketti. Aiheesta käydyssä keskustelussa nostettiin esille se, että tietosuojalainsäädännön mahdollisen uudistamisen pitäisi myös edistää EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden toimintaa.

Ministeri Räsäsen mukaan komissio informoi sisäministereitä EU:hun suuntautuvan maahanmuuton ajankohtaisesta tilanteesta sekä Välimeren toimintaryhmän työstä. Keskustelussa on myös asetusehdotus Europolin ja Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) yhdistämisestä.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.