Alcholism - Google-haku - Google Chrome_2014-03-05_15-40-54

Sininauhaliitto teetti talvella tutkimuksen helsinkiläisten asenteista päihdekuntoutujia ja Asunto ensin -mallia kohtaan. Asunto ensin -periaatteen mukaan asuminen tulee turvata myös pitkäaikaisasunnottomille, jotka eivät kykene päihteettömään elämään.

Tutkimuksessa selkeä enemmistö (83 %) on sitä mieltä, että oikeus asuntoon tulisi turvata myös niille päihdeongelmaisille, jotka eivät kykene päihteettömään elämään. Helsinkiläisten selvä enemmistö (91 %) on lisäksi sitä mieltä, että päihdeongelmaisten on saatava asunnon yhteyteen myös tukipalveluita. Asunto ensin -periaate saakin vahvaa kannatusta yleisellä tasolla Taloustutkimuksen toteuttamassa kyselyssä.

– Tällä tavoin nuoret tai jopa parikymmentä vuotta kadulla asuneet päihde- ja mielenterveysongelmaiset saadaan pois kadulta. Tämä on tutkitusti yhteiskunnalle taloudellisesti halvempi vaihtoehto ja se on myös inhimillisempi vaihtoehto kuin pitkäaikaisasunnottomuuden hoitamatta jättäminen, Sininauhaliiton ja -säätiön johtaja Aarne Kiviniemi sanoo.

Päihteetöntä naapuria toivotaan

Samaan aikaan helsinkiläiset kuitenkin mieluusti edellyttäisivät päihteettömyyttä asumispalveluissa.  Enemmistö (77 %) toivoisi, että päihdeongelmaisille tarkoitetuissa asumispalveluissa asiakkailta edellytettäisiin päihteettömyyttä. Osa helsinkiläisistä olisi jopa valmis jättämään oman onnensa nojaan heidät, jotka tuhoavat päihteillä omaa elämäänsä.

Syy näihin ristiriitaisiin toiveisiin näyttäisi löytyvän omasta käsityksestä päihderiippuvuudesta ja asumispalveluyksiköiden sijainnista. 46 prosenttia helsinkiläisistä ei haluaisi päihdeongelmaisille tarkoitettua asumispalveluyksikköä lähiympäristöönsä.

Kaksi kolmasosaa (64 %) ei kuitenkaan sijoittaisi päihdeongelmaisia taajaan asuttujen alueiden ulkopuolelle. Kolmasosalle tämä kävisi.

– Päihde- ja mielenterveysongelmat liittyvät syrjäytymiskehitykseen. Ne ovat vaikeita ongelmia ja kuten tutkimus osoittaa monet toivoisivat, että ne ratkeaisivat jossain muualla, poissa omien silmien näkyviltä. Me kaikki suomalaiset olemme kuitenkin yhdessä osa suomalaista päihde- ja mielenterveysongelmaa. Yhdessä meidän kaikkien on myös tehtävä töitä yhteiskunnallisten ongelmien minimoimiseksi, Kiviniemi sanoo.

Päihderiippuvuus halutaan katkaista, puolet uskoo sen tapahtuvan omin voimin

Valtaosa helsinkiläisistä on sitä mieltä, että nuorten syrjäytymisongelman hoito edellyttää puuttumista vakaviin päihde- ja mielenterveysongelmiin. Tätä mieltä on 91 prosenttia vastanneista.

Suuri enemmistö (84 %) näkee, että päihdeongelmaan liittyy usein myös mielenterveysongelmia.

Mielipiteet kuitenkin jakautuvat, kun kysytään, pääseekö päihdeongelmasta eroon omalla tahdonvoimalla. Väittämän ”päihderiippuvuudesta pääsee eroon, jos vain itse niin haluaa” kanssa on samaa mieltä 48 prosenttia vastaajista.

NIMBY-ajattelu ja käsitys päihderiippuvuudesta näkyvät tiukkoina asenteina

Taustaryhmäkohtaisessa tarkastelussa tiukempia asenteita päihdeongelmia ja  ongelmaisia kohtaan selittävinä tekijöinä nousevat erityisesti esiin suhtautuminen päihderiippuvuudesta eroon pääsemiseen ja siihen, halutaanko päihdeongelmaisia asumaan omaan lähiympäristöön. Jälkimmäiseen kysymykseen kielteisesti suhtautuvien kohdalla puhutaan usein NIMBY-ilmiöstä.

Ne vastaajat, jotka uskovat päihderiippuvuudesta eroon pääsemiseen omalla tahdolla ja jotka eivät halua päihdeongelmaisia lähiympäristöönsä, muun muassa vaativat selvästi keskimääräistä useammin asumispalveluissa päihteettömyyttä, vastustavat omaa elämäänsä päihteillä tuhoavien tukemista verovaroilla ja haluavat asumispalveluyksiköt taajaan asuttujen alueiden ulkopuolelle.

Tutkimus julkistettiin tänään Päihdealan toimijoiden Päivyt-verkoston tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.