kazhal_ali_ibrahim_pressi_vaaka_muokattu

Vuoden 2014 pakolaisnainen on Kazhal Ali Ibrahim Kuvaaja: Suomen Pakolaisapu / Mirva Helenius

Vuoden pakolaisnainen, helsinkiläinen bussinkuljettaja Kazhal Ali Ibrahim: ”Ammatit eivät jakaudu sukupuolen, vaan ihmisten taidon ja mielenkiinnon mukaan.”

”Teen samaa työtä ja saan samaa palkkaa kuin miehet. Miehiset alat ovat aina kiehtoneet minua. En ole ikinä suostunut siihen, että jotkut alat olisivat naisilta kielletty.” Näin kertoo Kazhal Ali Ibrahim,  ensimmäinen Suomessa bussinkuljettajaksi kouluttautunut kurdinainen.

”Alussa oli tosi vaikeaa. Kun menin ensimmäisen kerran ajamaan, yritin opetella tarkasti reitin; mistä käännytään vasemmalle ja mistä oikealle. Seuraavana yönä satoi lunta, ja aamuun mennessä maisema oli muuttunut täysin”, Ali Ibrahim nauraa.

Vaikka Ali Ibrahim on hymyilevä ja iloinen, tarkkaavaisuutta vaativa työ ei ole kevyttä. 

”En arvannut, miten raskasta työ olisi. Työvuoro alkaa monesti aamuyöllä ja kestää kymmenenkin tuntia. Kaiken on toimittava: aivojen, käsien ja jalkojen. On pysyttävä aikataulussa, vältettävä onnettomuuksia, tarkkailtava ettei kukaan jää oven väliin.”

Matkustajista Ali Ibrahimilla on vain hyvää sanottavaa. Hänelle on tuotu niin kukkia kuin kakkuakin, ja vakioasiakkaat ihmettelevät, jos häntä ei ole hetkeen näkynyt tutulla linjalla. Joskus asiakkaat vitsailevat, että miten niin lyhyt nainen voi ajaa niin pitkää autoa. Ensi syksynä Ali Ibrahimille tulee täyteen 10 vuotta nykyisessä työssään.

Myös työporukka on mukava. ”Ajomestari on auttanut ja ollut joustava, jos minun on pitänyt vaikka viedä lapsia lääkäriin. Hän tietää, ettei minulla ole täällä sukulaisia auttamassa.”

Rakentamista ja naisten oikeuksia

Suuriin autoihin Ali Ibrahim tottui jo lapsena. Pohjois-Irakin kurdialueella asuneen perheen isä ajoi rekka-autoa sekä piti rekka-autojen ja henkilöautojen varikkoa. Äiti hoiti lapsia ja kotia. Viikonloppuisin kahdeksanlapsinen iloinen perhe teki retkiä Suleimanian kaupungin ulkopuolelle.

Koulussa Ali Ibrahimin lempiaine oli matematiikka. ”Lapsuuteni unelma-ammatti oli insinööri. Aina ei kuitenkaan saa juuri sitä mitä toivoo. Ylioppilastutkinnon arvosanat eivät ihan riittäneet insinööriopintoihin, mutta 19-vuotiaana pääsin opiskelemaan rakennusarkkitehdiksi.”

Kun hän valmistui 22-vuotiaana, työtilanne Irakissa oli huono, eikä töitä heti löytynyt. Hän meni naimisiin ja sai lapsen. Myöhemmin hän opetti rakennuspiirtämistä ja äidinkieltä ammattikoulussa.

Ali Ibrahimin aviomies toimi vasemmistopuolueessa Saddam Husseinin hallintoa ja kurdihallitsijoita vastaan. Ali Ibrahim puolestaan oli mukana naisjärjestössä, joka toimi Irakin pohjoisilla kurdialueilla saavuttaakseen tasa-arvoiset oikeudet naisille ja miehille. Yhdistys esimerkiksi vaati naisille oikeutta valita itse kumppaninsa ja loppua kunniamurhille. Toiminta naisten oikeuksien puolesta on nähty alueella yleisesti islamin vastaisena.

”Irakissa ei ole mielipiteenvapautta. Jos on hallituksen kanssa eri mieltä, hallitus tapattaa. Irakissa oli sota ja Saddam pakotti myös nuoret naiset sotaan. Kun kurdihallitsijat tulivat valtaan, he kielsivät naisjärjestön toiminnan.”

Kuten lukuisat muut Irakin kurdit, myös Ali Ibrahimin aviomies lähti pakoon Turkkiin vuonna 1994. Vuoden päästä Ali Ibrahim pakeni poikansa kanssa. Turkissa perhe jakoi asunnon muiden kurdiperheiden kanssa. Jokaisella perheellä oli yksi huone.

Perhe haki kiintiöpakolaisiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kautta. Suomeen he päätyivät sattumalta, koska oikealla hetkellä Suomeen pääsi ilman haastattelua. ”Emme tienneet Suomesta mitään. Toukokuun lopussa 1996 Helsinki-Vantaan lentokentällä meitä odotti sosiaalityöntekijä, joka vei meidät asuntoon Inkooseen. Kaikki oli uutta. Uusi kieli, sää ja kulttuuri. Lisäksi olimme erossa suvustamme. Alussa se oli tosi vaikeaa, mutta pikkuhiljaa sitä tottui.”

Suomen kurssilla Ali Ibrahim ehti olla ainoastaan puoli vuotta. Siitä huolimatta hän puhuu suomea niin hyvin, että pärjää työssään ja arjessa. Vaikka koulutusta vastaaviin töihin kielitaito ei riittänyt, hän halusi päästä pian Suomeen tulon jälkeen hommiin. Yhdeksän kuukautta kestävän bussinkuljettajakoulutuksen kautta se onnistui. Kun eron myötä Ali Ibrahimista tuli yksinhuoltaja, vastuu lapsista kasvoi.

Antakaa tyttöjen valita ammattinsa

Maahanmuuttajataustaisia tyttöjä ohjataan sekä oman yhteisön että suomalaisen yhteiskunnan taholta erityisesti hoiva-alalle.

”On tärkeää, että työstään tykkää. Tytöille on annettava mahdollisuus tehdä muitakin töitä ja valita itse. Kaikki ihmiset ovat lopulta ihmisiä ja heitä tulisi kohdella samalla tavoin riippumatta taustasta tai kulttuurista.”

Toinen asia, mitä Ali Ibrahim kyseenalaistaa, on maahanmuuttajan ikuinen leima. ”Nuorimmat lapseni ovat syntyneet täällä ja puhuvat suomea. Eivät he ole maahanmuuttajia.”

Uusia tulijoita Ali Ibrahim neuvoo olemaan aktiivisia. ”Menkää kouluun, oppikaa kieli, kaikki tulee pikkuhiljaa helpommaksi. Jos kielitaito riittää ja olet aktiivinen, on ehkä mahdollista saada koulutusta vastaavaa työtä. Yritä tehdä jotain, jokainen omassa paikassa. Jos istuu vaan kotona, ei pääse eteenpäin.”

Jokaisessa maassa on hyviä ja huonoja puolia. Kurdikulttuurista Ali Ibrahim haluaa säilyttää vanhempien ihmisten kunnioituksen. Suomessa erityisen arvokasta on mielipiteenvapaus.

Lapsiaan Ali Ibrahim kehottaa opiskelemaan ahkerasti. ”Toivon, että elämä olisi heille hauskempaa. Että ei tulisi sotaa, eivätkä he näkisi niitä asioita, joita minä olen nähnyt.”

Naistenpäivä on ollut Ali Ibrahimille aina tärkeä päivä. Irakissa naisjärjestö järjesti 1990-luvulla naistenpäivänä usein mielenosoituksia. Vuonna 2000 päivästä tuli uudella tavalla merkittävä tytär Rozan syntyessä. ”Nyt vuonna 2014 päivä on erityisen tärkeä, kun minut valitaan vuoden pakolaisnaiseksi.”

Suomen Pakolaisapu on vuodesta 1998 lähtien myöntänyt Vuoden pakolaisnainen -kannustuspalkinnon Suomessa asuvalle pakolaisnaiselle. Palkinnon tavoitteena on tukea pakolaisnaista omien tavoitteiden ja unelmien toteuttamisessa uudessa kotimaassa sekä tarjota kannustava esimerkki muille pakolaisille ja turvapaikanhakijoille.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.