48_big

Näin paraolympialaisten aikaan ajankohtainen asia on vammaisiin suhtautuminen liikenteessä. Tieliikennelaissa ja -asetuksessa on muutamia pykäliä, jotka nimenomaan koskevat vammaisia liikenteessä.

Vammaisethan kulkevat liikenteessä joko jalan, erityistä apuvälinettä käyttäen tai autolla joko itse ajaen tai kyydissä. Otetaanpa ensin jalankulkuliikenne. Tieliikennelain 2 §:ssä määritellään jalankulkija. Sen mukaan myös pyörätuolin tai vastaavalla laitteella kulkija on jalankulkija. 45 § on otsikoitu ”Invalidiajoneuvojen liikenne”. Sen mukaan pyörätuolia käyttävään vammaiseen sovelletaan jalankulkijoita koskevia säännöksiä. Sama koskee vammaista, joka kävelynopeudella kuljettaa käsikäyttöistä tai sellaista moottorikäyttöistä invalidiajoneuvoa, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 15 km/h.

Jalankulkijana voi olla myös näkövammainen. Näkövammainen ihminen voi olla heikkonäköinen tai sokea. Valkoinen keppi on näkövammaiselle apuväline. Meille muille tienkäyttäjille se toimii merkkinä henkilön näkövammasta tai sokeudesta. Avun tarjoaminen heille on hyvä tapa

Tieliikennelain 30 §:ssä on varovaisuusvelvollisuus kevyttä liikennettä kohtaan. Kakkosmomentissa on erityisvelvollisuus mm. lapsia ja vanhuksia varten. Siellä on myös erikseen mainittu vammaiset tai muut, joilla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä.

Siirrytäänpä sitten auton kyytiin. Tieliikennelain mukaan poliisi voi myöntää vaikeasti vammaiselle henkilölle tai tällaisen henkilön kuljettamista varten pysäköintiluvan. Enää pysäköintilupa ei ole ajoneuvokohtainen. Se kelpaa kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

Kun lupaa haetaan, hakemukseen tulee liittää tieliikenneasetuksen mukainen lääkärintodistus. Todistuksessa tulee käydä ilmi vamman kesto tai se, onko vamma pysyvä. Lausunnosta tulee selvitä myös vamman vaikutus henkilön ajokykyyn.

Lupa myönnetään ensisijassa vammaiselle itselleen. Lupa on voimassa 10 vuotta. Viime aikoina lupien erilainen väärinkäyttö on lisääntynyt. Niitä käyttää sellainen henkilö, jolla ei ole oikeutta lupaan tai sitten lupia väärennetään ja kopioidaan.

Pysäköitäessä vammaisen pysäköintilupa on asetettava näkyvälle paikalle autossa tuulilasin sisäpuolelle. Lupa oikeuttaa pysäköimään 1) maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta, 2) alueelle, missä on pysäköinti kielletty-liikennemerkki tai pysäköintikieltoalue-liikennemerkki, 3) sellaiselle pysäköintipaikalle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu, tätä rajoitusta pidemmäksi ajaksi, 4) pysäköintikiekkoa käyttämättä tai 5) pihakadulla.

Siis aivan mihin tahansa pysäköintiin lupa ei oikeuta. Yleisiä virheitä ovat jalkakäytävälle tai pyörätielle pysäköiminen tai pysäyttäminen kielletty- liikennemerkin laiminlyönti.

Vammaisen pysäköintiä varten on varattu liikennemerkein erillisiä pysäköintipaikkoja kuten lisäkilpi ”invalidin ajoneuvo” eli kansankielellä invapaikka. Usein pysäköintiruutuun on myös maalattu invamerkki. Todella piittaamatonta käytöstä on pysäköidä näille paikoille ilman asianmukaista lupaa.

Lisäkilpi ”huoltoajo sallittu” on yleensä moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajaminen -liikennemerkin yhteydessä. Huoltoajo tarkoittaa asetuksen mukaan kuutta eri tilannetta. Kaksi näistä koskee vammaisia. Kuljettaa saa siis sellaista henkilöä, jonka toiminta- tai liikkumiskyky on vamman vuoksi rajoittunut tai kun kuljettaja on liikuntavammainen.

Pekka Laine
komisario
Itä-Uudenmaan poliisilaitos/ Hyvinkään poliisiasema

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.