Syria-620x350

Neljä kuntaa on tehnyt päätöksen nostaa pakolaiskiintiötään ja kaksikymmentä kuntaa vastaanottaa pakolaisryhmän joidenkin vuosien tauon jälkeen, selviää työ- ja elinkeinoministeriön tekemästä kyselystä ELY-keskuksille. Mukana on seitsemän kuntaa, jotka eivät koskaan aiemmin ole vastaanottaneet pakolaisia.

Ministeriö aloitti lisäkuntapaikkojen hakemisen vuoden alusta yhteistyössä ELY-keskusten kanssa. Alustavien tietojen mukaan kuntapaikkoja on nyt tiedossa tälle vuodelle noin 1 200.  Kuntapaikkoja on haettu viime kuukausina tehostetusti, sillä valtioneuvosto päätti viime vuonna, että Suomen perinteistä 750 hengen suuruista kiintiötä korotetaan 300 henkilöllä Syyrian konfliktin takia. Näistä 1 050 kiintiöpaikasta 500 varattiin syyrialaispakolaisille.

Erityisesti syyrialaisten ahdinko näyttää herättäneen kuntien auttamishalun. Ne kunnat jotka ovat jo päätöksensä tehneet, ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa ottaa etenkin syyrialaisia. Käytännössä kaikille Suomeen tuleville 500 syyrialaiselle on jo kuntapaikka tiedossa. Lisäksi ne parisenkymmentä kuntaa, jotka eivät ole vielä tehneet lopullista päätöstään. Mikäli ne päätökset vahvistetaan, kuntapaikkoja olisi tulossa vielä reilut 300 lisää. Näilläkin kunnilla on toiveissa vastaanottaa pääasiassa syyrialaispakolaisia.

Kunnat voivat jossakin määrin esittää toivomuksia pakolaisryhmistä mm. sen vuoksi, että uudet valinnat vahvistaisivat paikkakunnalla jo olevia etnisiä yhteisöjä ja muun muassa tulkkien järjestäminen olisi helpompaa.

Ministeriö laati lisäkiintiön sijoittamiseksi SYLVIA-hankkeen, josta tuetaan pakolaisia vastaanottavia kuntia noin 2,8 miljoonalla eurolla. Taloudellinen tuki käsittää 20 000 euron bonusrahan vähintään 20 hengen kokonaan uuden ryhmän vastaanottamisesta tai vuosittaisen kiintiön korottamisesta samalla määrällä. Lisäksi kunnille maksettavia laskennallisia korvauksia on nostettu kertaluonteisesti tänä vuonna keskimäärin noin 30 prosentilla.  Laskennallisia korvauksia maksetaan kunnalle neljän vuoden ajan kiintiöpakolaisista. Korotus koskee vain ensimmäistä vuotta, mutta sitä maksetaan kaikista kuntaan vuonna 2014 tulevista kansainvälistä suojelua saavista henkilöistä, ei vain syyrialaisista.

Suomen vuoden 2014 pakolaiskiintiön muita ryhmiä ovat afganistanilaiset (150), sudanilaiset (150) ja kongolaiset (150). Kiintiöstä on varattu 100 paikkaa hätätapauksille, jotka voivat tulla mistä päin maailmaa tahansa.

Näistä ryhmistä valtaosa kongolaisista on edelleen vailla kuntapaikkaa. Kongoa on repinyt raaka sisällissota, jonka seurauksena on kuollut yli neljä miljoonaa ihmistä. Uhriluvultaan se on suurin konflikti sitten toisen maailmansodan. Kongossa on maan sisäisiä pakolaisia yli 2,6 miljoonaa ja naapurimaissa Ruandassa ja Malawissa satoja tuhansia.

Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman on kiitollinen kaikille auttamishaluaan osoittaneille kunnille ja toivoo, että ne kunnat jotka eivät ole vielä vahvistaneet päätöksiään, tekisivät sen ja olisivat valmiita vastaanottamaan kongolaisia.

– Kuntapaikkoja tarvitaan edelleen, sillä kaikki viime vuoden kiintiöönkään kuuluvista pakolaisista ei vielä ole tullut Suomeen, kertoo Stenman.

Valtaosa tulijoista on jo käynyt läpi viisipäiväisen kulttuuriorientaatiokurssin, joka on toteutettu heidän oleskelumaassaan. Kurssilla on käyty läpi kaikki oleelliset asiat maahan saapumisesta, asumisesta, suomen kielestä ja tulevaisuuden näkymistä. Valmennuskursseja on toteutettu Euroopan pakolaisrahaston rahoituksella.

Työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa ELY-keskusten kanssa neuvottelukierroksen pakolaisten kuntapaikoista. Neuvottelujen yhteydessä tavataan myös alueiden kuntien edustajia ja kerrotaan sijoitustilanteesta tarkemmin. Myös Suomen Punaisen Ristin Pakolaisteltta-hanke aloittaa valtakunnallisen kiertueensa. Seuraavan kerran teltta on yleisön nähtävissä Jyväskylän kirjastossa 17.–18. maaliskuuta. Sen tavoitteena on haastaa päättäjät ja kuntalaiset eläytymään pakolaisen asemaan ja vauhdittaa vastaanottopäätösten tekoa.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.