Liite (1)

Nimistötoimikunta on käsitellyt kokouksessaan 5.2.2014 Katajanokan kaupunginosassa sijaitsevan Katajanokanpuiston nimen muuttamista Tove Janssonin puistoksi. Asia oli tullut nimistötoimikunnan käsittelyyn kaupunginvaltuutettu Anni Sinnemäen ja 62 muun valtuutetun aloitteesta (6.11.2013). Perusteluina nimenmuutosaloitteelle on kirjattu, että Tove Jansson oli kotoisin Katajanokan Luotsikadulta ja esitetty paikka liittyy tiiviisti Janssonin elämään.

Nimistötoimikunta on käsitellyt samansisältöistä aloitetta viimeksi 8.5.2013, kun Katajanokkaseura ry teki aloitteen Katajanokanpuiston nimen muuttamisesta Tove Janssonin puistoksi. Sama idea on ollut esillä nimistötoimikunnassa myös 26.8.2009, jolloin Tove Jansson -seura ry esitti muun muassa Katajanokanpuiston nimen muuttamista Tove Janssonin puistoksi. Tove Janssonin muistamista Helsingin nimistössä on käsitelty ensimmäisen kerran nimistötoimikunnassa jo 11.3.2002, jolloin Tove Janssonin nimi on hyväksytty vietäväksi nk. nimipankkiin käytettäväksi sopivan kohteen tullessa nimettäväksi. Tämän jälkeenkin asia on ollut esillä useasti.

Nimistötoimikunta toteaa, että Katajanokanpuiston nimi on vuodelta 1956. Asemakaavaehdotuksissa vuosina 1887 ja 1897 nykyisen Katajanokanpuiston paikalla oli Katedraltorget ja vuonna 1895 Skatuddstorget. Kun alueelle myöhemmin tuli katu (Luotsikatu) ja sen molemmille puolin istutettiin puistot, ryhdyttiin näitä kutsumaan nimellä Skatuddsskvärerna–Katajanokan puistikot. Oikeinkirjoitussuositusten mukaan puiston nykyinen suomenkielinen nimi tulee kirjoittaa yhteen Katajanokanpuisto, jossa muodossa kaupunginhallitus onkin vahvistanut nimen vuonna 1956. Lisäksi toimikunta toteaa, että nimi Katajanokanpuisto ei ole käytössä osoitteena.

Tove Janssonin perikunta puoltaa kohteen nimeämistä Tove Janssonin mukaan.

Nimistötoimikunta toteaa, että Tove Jansson ansaitsee tulla muistetuksi Helsingin paikannimistössä. Tove Jansson oli merkittävä, kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu ja erittäin pidetty kuvataiteilija ja kirjailija sekä syntyperäinen helsinkiläinen. Tove Janssonin elämä liittyy moneen paikkaan Helsingissä. Hän asui lapsuutensa ja varhaisnuoruutensa Katajanokalla. Myöhemmissä vaiheissa hän asui tai työskenteli ainakin Ullanlinnassa, Etu- ja Taka-Töölössä sekä Kaartinkaupungissa. Lisäksi hänen seinämaalauksiaan on useassa kohteessa Helsingissä.

Nimistötoimikunta pitää Katajanokanpuistoa onnistuneena paikanvalintana Tove Janssonin muistamiseksi. Katajanokanpuisto oli osa Tove Janssonin lapsuuden ja varhaisnuoruuden asuinympäristöä liki 20 vuoden ajan. Tove Jansson asui läheisessä Luotsikatu 4:ssä syntymästään aina vuoteen 1930 asti, jolloin hän aloitti taideopinnot Tukholmassa. Janssonin lapsuudenperhe asui Luotsikadulla aina vuoteen 1933 asti. Tove Jansson itse muisteli lapsuuttaan Katajanokalla esimerkiksi kirjassaan ”Kuvanveistäjän tytär” (”Bildhuggarens dotter”, 1968).

Nimistötoimikunta puoltaa aloitetta ja ehdottaa asemakaavaosastolle, että se esittäisi kaupunkisuunnittelulautakunnalle nimen Katajanokanpuisto–Skatuddsparken muuttamista nimeksi: Tove Janssonin puisto–Tove Janssons park

Perustelu: Kirjailija, kuvittaja, taidemaalari, professori Tove Janssonin (1914–2001) mukaan, joka asui Katajanokalla osoitteessa Luotsikatu 4 syntymästään aina vuoteen 1930 asti.

Esittelijä toteaa, että valtuustoaloitteen pohjalta kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on nimistötoimikuntaa kuultuaan valmistellut nimenmuutosesityksen, jossa Katajanokanpuiston (Skatuddsparken) nimi muutetaan Tove Janssonin puistoksi (Tove Janssons park).

Nykyisen Katajanokanpuiston kohdalla on voimassa asemakaavat 8340 (hyväksytty 18.6.1984) sekä 9766 (hyväksytty 7.3.1991).

Vuorovaikutuksen osalta esittelijä toteaa, että nimistötoimikunnan esitys Katajanokanpuiston nimen muuttamisesta Tove Janssonin puistoksi sai runsaasti julkisuutta tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa. Esittelijän tietoon ei ole tullut yhtään puiston nimen muuttamista vastustavaa kannanottoa. Lisäksi mainittakoon, että Katajanokkaseura ry ja Tove Jansson -seura ry ovat jo aiemmin tehneet samansisältöiset, Katajanokanpuiston nimenmuutosta ajavat aloitteet.

Maankäyttö- ja rakennuslain 55 §:n mukaan asemakaavassa määrätään kadun ja muun yleisen alueen nimi samoin kuin kunnanosan ja korttelin numero. Nämä tiedot voidaan muuttaa myös kunnan erillisellä päätöksellä siten kuin kuntalaissa säädetään kunnan päätöksenteosta.

Kaupunkisuunnittelutoimen johtosäännön mukaan toimivalta nimen muuttamiseen on kaupunkisuunnittelulautakunnalla, ellei asia ole periaatteellisesti merkittävä.

Puiston nimenmuutoksesta tehtävä päätös tulee ilmoittaa kiinteistöviraston kaupunkimittausosastolle, jossa huolehditaan nimen merkitsemisestä virallisille kartoille.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.