print_yAi6QCfO3F

Esimerkkinä kuljetusliike Harri Sandell Oy:n moduuliyhdistelmä, jolla voi liikennöidä Tanskaan asti. 

Euroopan parlamentin liikenneasiat käsittelevä valiokunta (TRAN) äänesti hetki sitten kuorma-autojen mittoja ja massoja koskevan direktiivin muuttamisesta. Erityisesti Suomelle ja muille Pohjoismaille elintärkeä kysymys suurempien ajoneuvoyhdistelmien sallimisesta rajanylittävässä liikenteessä ratkesi myönteiseen kompromissiin. Positiivinen äänestystulos osoittaa, että Suomi voi saada tavoitteitaan läpi EU:ssa tehokkaalla edunvalvonnalla ja verkostoyhteistyöllä.

Direktiiviehdotuksen lähtökohtana on ollut ajoneuvojen aerodynamiikan, ympäristöystävällisyyden ja turvallisuuden parantaminen, mutta monien pohjoisemman Euroopan jäsenmaiden kannalta tärkeimmäksi kysymykseksi on noussut oikeus jatkaa suuremmilla niin kutsutuilla moduulirekoilla liikennöintiä jäsenmaiden rajojen yli. Muun muassa Suomesta pääsee nykyisin liikennöimään Tanskaan asti 25,25 metriä pitkillä ja kokonaismassaltaan 60 tonnia painavilla yhdistelmillä, sillä ajoneuvotyyppi on sallittu myös Ruotsissa ja Tanskassa. Parlamentissa vaikuttanut moduulien vastainen rintama olisi halunnut tehdä lopun tästä käytännöstä.

Asiaan löydettiin pitkien neuvottelujen jälkeen sopuratkaisu, joka mahdollistaa nykyisen liikenteen jatkumisen. Pohjoismaat, Hollanti, Saksa ja Belgia voivat jatkossakin ylittää yhteisiä rajojaan moduuliyhdistelmillä. Myös 4,0 metrin ylittävä ajoneuvokorkeus on edelleen sallittu Suomen ja Ruotsin kesken sekä muun muassa Iso-Britannian ja Irlannin välillä. Moduulikysymykseen palataan kahden vuoden päästä EU-komission asiasta tekemän arvioinnin pohjalta.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on tehnyt Brysselissä tiivistä yhteistyötä suomalaisen elinkeinoelämän sekä eurooppalaisten kuljetus- ja logistiikkajärjestöjen kanssa. Myös suomalaiset europarlamentaarikot ja viranomaiset ovat olleet väkevästi mukana Suomen kannanmuodostuksessa ja vaikuttamistyössä. Suomen pääargumenttina neuvotteluissa on ollut, että moduulirekkojen pilkkominen pienempiin yksiköihin ei olisi järkevää taloudellisesti eikä ympäristön kannalta. Kuormien purku ja uudelleenlastaus rajan molemmin puolin tai kahden kuorma-auton kuorman jakaminen kolmeen autoon kasvattaisi raskaan liikenteen päästöjä ja kustannuksia. Suomen vientiteollisuus ei voisi enää ottaa harteilleen kasvavia logistiikkakustannuksia rikkidirektiivin tuoman jättilaskun lisäksi.

– Vaikka alkuasetelmat olivat vaikeat, on tämänpäiväinen päätös oivallinen esimerkki siitä, että rakentavalla ja perustellulla edunvalvonnalla ja verkostoyhteistyöllä Suomi voi ratkaisevasti vaikuttaa EU-päätöksiin. Haluaisin kiittää suomalaisia meppejä, joista erityisesti oman poliittisen ryhmänsä esittelijänä toiminut Petri Sarvamaa on tehnyt hartiavoimin töitä moduuliliikenteen säilyttämiseksi, sanoo SKAL:n EU-edunvalvonnasta vastaava johtaja Pasi Moisio.

Juuri saatu liikennevaliokunnan päätös menee parlamentin täysistunnon hyväksyttäväksi huhtikuun puolivälissä. Asian käsittely jatkuu kevään aikana myös jäsenmaiden kesken neuvostotasolla, ja lopullinen päätös saataneen viimeistään kesäkuussa. Direktiivin aerodynamiikkaan liittyvät muutokset koskevat uusien ajoneuvojen suunnittelua ja lähinnä ohjaamon muotoilua sekä perään asennettavia siivekkeitä. Tulevaisuudessa kuorma-autot ovat nykyistä virtaviivaisempia, jolloin ilmanvastus, energiankulutus ja polttoainekustannukset pienenevät. Ohjaamoratkaisuilla tavoitellaan myös entistä parempaa turvallisuutta.

– Moduulikysymyksen käsittely on osoittanut, kuinka tärkeää kansallisen kilpailukykymme kannalta on, että Euroopan parlamentissa ja EU-instituutioissa on liikenneasioihin perehtyneitä ja määrätietoisia suomalaisia. Meillä ei ole varaa uuteen rikkidirektiiviin, kiteyttää SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.

SKAL seuraa direktiivin käsittelyn etenemistä keväällä 2014.

IPOL-JOIN_NT(2014)514085_EN(pdf)

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.