3_2014_Kotouttaminen_sosiaali-_ja_terveydenhuollossa

Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut eivät näytä riittävästi vastaavan maahanmuuttajien mielenterveysongelmien hoitamisen tarpeeseen. Palveluihin pääsy kuitenkin vähentäisi maahanmuuttajien syrjäytymisriskiä ja sitä kautta kotoutumisen kustannuksia.

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalveluiden saantia heikentää tiedon puute suomalaisesta palvelujärjestelmästä. Palvelujärjestelmä on pirstaleinen eikä viranomaisilla ole riittävästi aikaa neuvontaan.

Pakolaisten osalta ohjaus on systemaattisempaa kuin muiden maahanmuuttajien. Pakolaisille tehdään myös muita maahanmuuttajia enemmän alkukartoituksia ja kotoutumissuunnitelmia. Näitä tulisi hyödyntää enemmän myös muiden maahanmuuttajien osalta. Kaikista maahanmuuttajista pakolaisia on vain murto-osa.

Monilla maahanmuuttajilla on sosiaalisia tai terveydellisiä ongelmia. Erityisesti traumatisoituneet maahanmuuttajat tarvitsevat osaavaa hoitoa. Tarkastuksen perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut eivät vastaa riittävästi maahanmuuttajien mielenterveysongelmien hoitamisen tarpeeseen. Maahanmuuttajien erityistarpeiden huomioimisessa on alueellista vaihtelua. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamisessa on kehittämistä erityisesti alueilla, joilla maahanmuuttajia on vähän. Kunnissa toivotaan sosiaali- ja terveysministeriöltä ja aluehallintovirastoilta ohjeistusta ja päivitettyä tietoa maahanmuuttajien terveydestä ja hyvinvoinnista.

Kotoutumislain mukaan kotoutumissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet toteutetaan monialaisena yhteistyönä. Yhteistyölle asetetut tavoitteet eivät ole kuitenkaan toteutuneet. Eri viranomaisten roolit, vastuut ja ohjeet ovat epäselviä ja kotouttamisen ohjauksessa on puutteita. Toisaalta maahanmuuttajat eivät aina itsekään miellä kotoutumissuunnitelmien merkitystä ja sitoudu niiden noudattamiseen.

Viranomaisten yhteistyön puutteet ja palveluohjauksen ongelmat voivat merkittävästi heikentää maahanmuuttajan mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan palveluja ja sitä kautta lisätä syrjäytymisriskiä.

Faktat: kotouttaminen

  • Valtio panostaa kotoutumisen edistämiseen vuosittain noin 200 miljoonaa euroa.
  • Vuoden 2012 lopussa Suomessa asui 195 511 ulkomaan kansalaista, mikä tekee 3,6 prosenttia väestöstä. Vieraskielisiä on vajaa viisi prosenttia väestöstä.
  • Vuonna 2014 kotouttamistoimien piirissä arvioidaan olevan 8?866 pakolaista.
  • Vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi ennustetaan Tilastokeskuksessa 17 000 henkeä
  • Kotouttamisasiat kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle. Vastuu kotouttamisesta jakautuu kuitenkin usean eri ministeriön kesken. Käytännössä kotouttamistyötä tekevät kunnat, TE-toimistot, ELY-keskukset ja monet järjestöt.
  • Kotoutumislain (1386/2010) tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan.

3_2014_Kotouttaminen_sosiaali-_ja_terveydenhuollossa(pdf)

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.