Alkoholin, tupakan ja huumausaineiden kautta menetämme vuosittain tuhansia ihmisiä ennenaikaisesti. Päihteet lyhentävät työuria ja lisäävät sairauspoissaoloja. Myös merkittävä osa masennuksesta aiheutuu päihteistä. Alkoholin kustannukset kansantaloudelle lasketaan miljardeissa. Suurimmat välittömät hyödyt sekä kansalaisten hyvinvoinnille että julkisen talouden kestävyydelle saadaan uudistamalla alkoholipolitiikkaa tukemaan kansalaisten elämänlaatua.

Alkoholilain kokonaisuudistuksessa on vältettävä edellisten uudistuskierrosten virheet. Sääntelyä vapauttaneet uudistukset 1960- ja 1990 johtivat alkoholinkulutuksen rajuun kasvuun ja päihdekuolemien kaksinkertaistumiseen. Politiikan suuntaa on nyt olennaisesti muutettava. Käynnissä olevassa alkoholilain kokonaisuudistuksessa tavoitteena tulee olla alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen 8 litraan asukasta kohti eli tasolle, jolla kulutus Suomessa oli viimeksi 1990-luvun puolivälissä, lähelle Ruotsin ja Norjan tasoa.

Taloudellisesti haastavana aikana ehkäisevän työn edellytykset on turvattava, sillä vääristä säästöistä koostuu suuret kustannukset, joita maksetaan pitkään. On aina inhimillisempää ja taloudellisempaa ehkäistä päihdeongelmia kuin korjata vaurioita.  Myös kunnissa on oivallettava ehkäisevät päihdetyö investointina. Raittiustyölakia ollaan parhaillaan uudistamassa moderniksi ehkäisevän päihdetyön työn laiksi. On tärkeää, että lakiuudistuksessa onnistutaan ja laki jatkossa luo paremmat edellytykset päihdehaittoja ehkäisevälle käytännön työlle kunnissa ja koko yhteiskunnan tasolla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on ollut tärkeä toimija päihdehaittojen vähentämisessä. THL:n ansiosta suomalaiset päihdepoliittiset ratkaisut voidaan perustaa vahvaan tutkimustietopohjaan. Laitoksella on myös ollut vahva kehittävä ja kentällä tehtävää ehkäisevää päihdetyötä tukeva rooli muiden muassa Alkoholiohjelman koordinaattorina. Suomalaisen yhteiskunnan alkoholiin liittyvien ongelmien ratkaisemisen näkökulmasta on tärkeää, että THL säilyttää toimintakykynsä ja asiantuntemuksensa päihdekysymyksissä ja ehkäisevän päihdetyön laadun vahvistamisessa.

Kokonaiskulutuksen vähentyminen ja haitattomamman päihdekulttuurin saavuttaminen edellyttävät tasapainoista toimenpidekokonaisuutta, johon kuuluvat käytännön ehkäisevä ja korjaava päihdetyö, kulttuurin muutosta tukeva valistus sekä kohtuullinen sääntely. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n jäsenjärjestöt koostuvat niin valtakunnallisista kuin paikallisista toimijoista. Jäsenjärjestöjen tuhannet vapaaehtoiset ovat tärkeässä roolissa, kun arjessa vahvistetaan niitä tekijöitä, jotka suojaavat päihteisiin liittyviltä riskeiltä. Ehka?iseva? pa?ihdetyo? on paitsi jokaisen päättäjän, myös jokaisen kansalaisen asia, silla? jokainen voi hankkia tietoa pa?ihdeongelmista ja niiden ehka?isemisesta? seka? viritta?a? omassa ympa?risto?ssa?a?n keskustelua ja toimintaa näistä kysymyksistä.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n I edustajakokous oli lauantaina 22.3.2014 koolla Helsingissä. Ensimmäisessä järjestön edustajakokouksessa jäsenjärjestöt käsittelivät ehkäisevää päihdetyötä niin valistuksen kuin vaikuttamisen näkökulmasta. Kokous vahvisti järjestön strategian vuosille 2014-2020 sekä valitsi EHYT ry:n valtuuston tulevalle kolmivuotiskaudelle. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Antti Holopainen ja varapuheenjohtajaksi Riitta Pääjärvi-Myllyaho. Valtuusto valitsee järjestön hallituksen ensimmäisessä kokouksessaan 12.5.2014.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.