800px-Orange_and_white_tabby_cat-Walking-Hisashi-01

Lait ja asetukset on laadittu, jotta meillä olisi yhteisiä pelisääntöjä. Tietyt asiat pitäisi kuitenkin kuulua, ilman lakejakin, hyviin tapoihin ja käytänteisiin. Mistä kiikastaa, että ns. terve järki ei aina riitä?

Roskaaminen kielletään lailla, kuten myös eläinten jätösten jättäminen yleiselle paikalle. Ihmiset kuitenkin heittävät tupakantumppinsa surutta maahan ja kakattavat koiransa naapurin postilaatikon alle. Jos naapuri tekee tarpeensa toisen postilaatikon alle, on se rikosilmoituksen paikka.

Saksassa eräs lehti riemastutti lukijoitaan uutisella, jossa ilmoitettiin, että koirien ruokiin lisätään fosforia, jotta jätökset on helpompi huomata. Uutisen julkaisupäivä oli 1.4., joten uskokoon ken tahtoo.

Tähän aiheeseen liittyen oli Helsingin Sanomissakin kiva pieni uutinen. Italiassa, Napolissa aiotaan koota koirien DNA:t rekisteriin, jotta omistajia voidaan sakottaa jätösten jättämisestä yleisille paikoille. Näen jo silmissäni poliisin tonkimassa kakkakasoja. Saakohan omistaja aina sakon vai suoritetaanko asiasta esitutkinta sen selvittämiseksi kuka koiraa on ulkoiluttanut?

Suomessa tähän ei ole vielä menty. Eiköhän sovita, että kerätään nämä läjät pois muiden ihmisten ja eläinten jaloista ilman DNA-rekistereitäkin.

Olen ollut poliisina 26 vuotta ja hankalimmat puhelinkeskustelut ovat koskeneet koira- ja kissa- asioita, olivat ne sitten olleet rikoksia tai eivät. Koirien jätökset ja kissojen vapaana juoksentelu herättävät tunteita. Tunnepohjalta reagoitaessa on äärimäisen vaikea ottaa päälle järkivaihetta ja asiallista äänensävyä.

Muuttaessani aikanaan uuteen asuntoon oli tuossa asunnossa asunut aikaisemmin kissa. Kissa muutti omistajansa kanssa kaupungin toiselle laidalle. Kissa tuli jatkuvasti takaisin vanhaan kotiinsa ja omistaja haki sen aina takaisin. Tätä jatkui kunnes eläin oli taas kerran taivaltanut kaupungin läpi. Se oli surkeassa kunnossa, raadeltuna tai auton tönäisemänä ja nälkäisenä. Omistaja haki omansa kotiin, viimeisen kerran.

Kissa on älykäs eläin, mutta osaako se väistellä tätä kaupungin liikennettä? Mikäli ihminen pahoinpitelee kissan, on se rikos. Mitä silloin kun ihminen “vain” sallii sen tapahtuvan?

Niin ja tuo otsikon Aku Ankka, se olen minä. Tämä on minulle annettu nimitys ja kunnia, kun kerroin henkilölle, ettemme voi lähteä pidättämään hänen naapurinsa kissaa, vaikka se tulee kutsumatta hänen reviirilleen. Laissa puhutaan yleisistä paikoista. Naapurin kissa oli hänen yksityisellä pihallaan. Oli tosin oletettavaa, että kissa juoksi myös mm. yleisillä leikkipaikoilla, joten soitin epäillylle, vanhukselle, joka omisti kyseisen eläimen. Kehotin vanhusta pitämään kissansa kiinni. Vanha rouva kertoi minulle itku kurkussa, että kissa oli koko elämänsä ollut vapaana ulkona, eikä oppinut enää uusille tavoille. Kissa oli kuitenkin vanhuksen ainut ystävä. Naapurissa oli ihminen jolle se oli vain riesa.

Näihin aikoihin oman naapurini kissa kävi pissalla meidän hiekkalaatikossamme, mutta Aku Ankkana en saanut otettua sitä kiinni toimittaakseni sen eläinsuojeluyhdistykseen. Nyt sitä ei ole näkynyt moneen vuoteen ja kotiini on tullut hiiriä sisälle asti. Kaipaan sitä takaisin. Kissa ei nyt enää tule, koska on koiria. Koirat eivät kuitenkaan pelota hiiriä. Koirat pelottelevat vain pihalla kesäisin olevaa siiliä. Siili saisi puolestani syödä etanat pihaltani, mutta onhan toisaalta hyvä, että on etanoita, joita siili voi syödä. Tilasin muuten viimeksi ravintolassa etanoita valkosipulivoissa. Onkohan etanoilla mitään oikeuksia?

Margit Taipale
rikosylikonstaapeli
Itä-Uudenmaan poliisilaitos

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.