Työelämän tasa-arvo ei saa olla vanhemmuudesta kiinni, vaatii Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry. Keinoina tasa-arvoisempaan työelämään liitto esittää muun muassa vanhemmuuden kustannusten ja perhevapaiden tasaisempaa jakamista, tehostettua irtisanomissuojaa perhevapaalta palaavalle sekä naisvaltaisten alojen palkkauksen epäkohtien korjaamista.

Vanhemmuus vaikuttaa naisten työuriin, palkkaukseen ja eläkkeiden tasoon huomattavasti enemmän kuin miesten. Yksi tapa lisätä tasa-arvoa olisi vanhempainvapaan 6+6+6 -malli, jossa äiti pitäisi kuusi ja isä kuusi kuukautta vanhempainvapaata. Perhe päättäisi itse, miten viimeinen kolmannes käytetään.

– Vanhemmuuden kustannukset jakaantuvat nykyisellään liian epätasaisesti, kun valtaosa kustannuksista kaatuu naisen työnantajalle. Osa äitiysloman palkkakuluista, osa vuosilomien kustannuksista, sijaisen rekrytoinnin ja perehdytyksen kustannukset, sairaan lapsen hoitoon liittyvät poissaolot työstä, puheenjohtaja Mikko Eskola luettelee.

Liitto kannattaa myös Akavan ehdotusta lisätä työsopimuslakiin perhevapaalta töihin palaaville tehostettu irtisanomissuoja eli ns. jälkisuoja. Jälkisuojassa työntekijällä olisi nykyistä parempi mahdollisuus palata aikaisempaan työhönsä tai aikaisempaa vastaaviin työtehtäviin.

– Molemmilla sukupuolilla, myös miehillä, pitäisi olla mahdollisuus täysipainoiseen vanhemmuuteen ilman pelkoa työpaikan menettämisestä perhevapaan jälkeen. Työhön paluuta helpottaisi Akavan ajama jälkisuoja, toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen korostaa.

Sukupuolten väliset palkkaerot vaihtelevat toimiaseman mukaan 

Liiton tekemän työmarkkinatutkimuksen mukaan kokopäivätyössä olevista jäsenistä naiset ansaitsevat keskimäärin 83 prosenttia kokopäivätyötä tekevien miesten palkoista. Ero on kolme prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Tätä ennen ero on kaventunut vuodesta 2009 alkaen. Pysyvässä kokopäivätyössä miehet saivat nostettua palkkaansa 5,8 prosenttia, kun naisten palkka nousi vain 2,9 prosenttia.

Työmarkkinatutkimuksen mukaan perinteisesti kaksi ylintä toimiasemaa (ylin johto ja johto) ovat olleet miesvaltaisia. Nyt enää ylimmässä johdossa miehet ovat niukkana enemmistönä. Ylimmässä johdossa naisten palkka on 85 prosenttia miesten palkasta mutta toiseksi ylimmässä kategoriassa eli johdossa naiset yltävät vain 78 prosenttiin miesten palkkatasosta. Asiantuntijatehtävissä naiset ovat enemmistönä, ja näissä tehtävissä palkkaus on tasaisimmin jakaantunut (92 – 94%).

– Syyt naisten alempaan palkkatasoon ovat moninaiset ja usein rakenteelliset. Naisvaltaisilla aloilla palkat ovat matalammat, ja naiset ovat miehiä useammin määräaikaisissa työsuhteissa. Liiton työmarkkinatutkimuksen mukaan naispalkansaajista oli 28 prosenttia määräaikaisia ja miespalkansaajista 18 prosenttia. Vanhemmuuden kustannusten ja perhevapaiden tasaisempi jakautuminen auttaisi myös naisten palkkauksen epäkohtien korjaamisessa, Mikko Eskola sanoo.

Palkkatunnuslukuja

– Palkkaerojen syitä selvitettäessä pohdinnan arvoinen seikka on myös oman osaamisen hinnoittelu. Erityisesti naiset ovat varovaisia ja miettivät ylihinnoittelun vaaraa. Tämä näkyy liiton palkkaneuvontaan tulevina kysymyksinä, neuvottelupäällikkö Nuutti Pursiainen toteaa.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.