5Barcelona.58309

Valtiovarainministeriön työryhmän uusi esitys hallintarekisterin laajentamisesta suomalaisten sijoittajien käyttöön ei ratkaise julkisuusongelmia. Jos esitys toteutuu, se tuo pörssiyhtiöiden omistuksen julkisuuteen oleellisia heikennyksiä. Hanke on myös yksiselitteisesti hallitusohjelman vastainen. Esitykseen on haudattu perinteiseen tapaan yllätys, joka laajentaisi tiedon piilottelua pörssiyhtiöistä muihin osakeyhtiöihin.

Sanotaan, että työryhmän kokoonpano paljastaa lopputuloksen. Osakeomistusten hallintarekisteröinnin laajentamista pohtivaan valtiovarainministeriön ryhmään ei huolittu poliisin, verottajan tai muiden valvontaviranomaisten edustajia.

Ryhmään ei myöskään kutsuttu Journalistiliittoa tai muuta median edustajaa. Ratkaisua voi pitää erikoisena. Omistusten julkisuuteen liittyvät ongelmat olivat tärkeä syy siihen, että hallintarekisteriasia jätettiin pöydälle, kun arvopaperimarkkinalainsäädäntöä muutettiin joiltain osin muutama vuosi sitten. Jopa hallitusohjelmassa lukee, että omistusten julkisuus on säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla.

Journalistiliitto kutsuttiin varsinaisen työryhmän sijaan seurantaryhmään, joka on kokoontunut vain kolme kertaa. Valmistelu on lähtenyt vahvasti siitä, että hallintarekisteri avataan suomalaisille. Seurantayhmä on saanut lähinnä kommentoida julkisuuspuutteita paikkaamaan kaavaillun viranomaisrekisterin yksityiskohtia. Seurantaryhmältä ei esimerkiksi ole toimitettu mitään kirjallista esitystä varsinaiselle työryhmälle.

Finanssialan keskusliitto kaikesta huolimatta kiirehti viestittämään, että Journalistiliitto olisi ollut “mukana rakentamassa” uutta mallia. Tähän sumutukseen Journalistiliitto puuttui pikaisestitiedottamalla, että se ei kannata esitystä, koska julkisuuden nykytasoa ei voida taata.

Finanssialan lobbareiden into hallintarekisteröinnin laajentamiseen on tietysti ymmärrettävää, sillä se toisi alalle lisää liiketoimintaa. Sen sijaan en näe, mitä syytä toimittajalla olisi kannattaa esitystä. Kyse ei ole EU-asetuksen sanelemasta pakosta, vaan Suomella on halutessaan edelleen mahdollisuus säilyttää hallintarekisteröintikielto oman maan kansalaisille. Kyse on siis poliittisesta valinnasta.

Toimittajat käyttävät yhtiöiden osakasluetteloita erilaisiin, juttukohtaisesti vaihteleviin tarkoituksiin. Etukäteen on mahdotonta sanoa, kenen omistukset voivat olla yhteiskunnallisesti kiinnostavia tulevina vuosina. Nyt työryhmä haluaisi kuitenkin rajata selvitysmahdollisuuksia jo etukäteen.

Tämä näkyy muun muassa työryhmän väläyttämän hallintarekisteröintikiellon määrittelyssä. Osalta poliitikoista hallintarekisteröinti kiellettäisiin. Työryhmä on katsonut, että valtakunnantason poliitikon omistukset voivat olla kiinnostavia, mutta poliitikon puolison tai lasten omistukset eivät. Kuntatason poliitikot jätettäisiin pois hallintarekisteröintikiellon piiristä. Merkittävän taloudellisen vallan tai viranomaisvallan käyttäjistä ei esityksessä edes puhuta. Yksittäisellä virkamiehellä ja hänen ratkaisuillaan voi olla oleellista vaikutusta pörssiyhtiön toimintaan, esimerkiksi ympäristölupien osalta.

Mikä muuttuisi tiedonhankinnassa?

Näyttää siltä, että työryhmän esityksen toteutuessa meillä olisi kaksi järjestelmää pörssiyhtiöiden osakasluetteloiden julkisuuden suhteen. Yhtiöillä olisi velvollisuus ylläpitää yleisön saatavilla ajantasaisia osakasluetteloita, mutta niissä ei olisi mukana niitä suomalaisia, jotka haluavat omistaa osakkeensa anonyymisti hallintarekisterin kautta. Lisäksi niistä poistettaisiin osakkeenomistajat, joiden omistusosuus on alle 500 osaketta.

On epäselvää, miten ja missä näitä hallintarekisteröidyistä omistajista siivottuja osakasluetteloita jatkossa tarkasteltaisiin. Nykyään suomalaisten pörssiyhtiöiden omistajia voi selailla arvopaperikeskuksen eli Euroclearin tiloissa.

Osakasluetteloihin tulevia puutteita paikkaamaan työryhmä esittää uutta, veronmaksajien kustantamaa viranomaisrekisteriä. Sinne päivitettäisiin neljästi vuodessa omistukset ja mukana pitäisi olla myös hallintarekisterin takana piileskeleviä suomalaisia.

Siellä julkisia olisivat niinikään vain 500 osakkeen ylittävät omistusosuudet. Osakkeenomistajista kerrottaisiin osoitteen sijaan ainoastaan kotikunta, jolloin henkilöiden tunnistaminen ja yksilöiminen vaikeutuisivat selvästi. Tiedot voisivat olla pahasti vanhentuneita ja puutteellisia, sillä ne päivitettäisiin sattumanvaraisesti neljänä päivänä vuodessa. Nykyään omistustiedot päivitetään kerran vuorokaudessa. Virheiden ja valheiden mahdollisuus lisääntyisi, kun omistajatiedot kerättäisiin useilta eri toimijoilta arvopapereiden säilytysketjuissa. Nyt Euroclearin tiedot ovat luotettavia.

Esityksen yksityiskohdat toisivat toteutuessaan päänvaivaa myös sijoittajille. Nykyään osakkeenomistajan ei tarvitse itse huolehtia osakasluetteloissa olevien tietojen oikeellisuudesta. Esityksen mukaan jatkossa hänellä olisi velvollisuus tarkastaa omat tietonsa rekisteristä. Poliitikon pitäisi huolehtia siitä, että hän valtaan päästyään palaa hallintarekisteristä ihmisten ilmoille. Vallankäyttäjät saattaisivat siis joutua unohduksen tai vahingon vuoksi aiheetta julkisuudessa epäillyiksi.

Osoitteet piiloon

Sitten siihen yllätykseen. Edellisellä hallintarekisterin puffauskierroksella esitykseen oli upotettu ehdotus siitä, että pörssiyhtiöiden lisäksi tavallisten osakeyhtiöiden osakasluettelot olisi salattu yleisöltä.

Nyt tekstissä on heikennysehdotus liittyen tavallisten osakeyhtiöiden osakasluetteloiden sisältämiin tunnistetietoihin. Työryhmä haluaa salata omistajien osoitetiedot myös niistä.

Hämäräfirmaa tutkivalla toimittajalla tai kansalaisella olisi siis nykyistä vähemmän mahdollisuuksia selvittää, kuka taustalla oleva todellinen vallankäyttäjä ja hyötyjä on. Työryhmä vetoaa yksityisyydensuojaan ja väärinkäytösriskeihin mainitsematta, että turvakiellon hakeminen on jo nyt helppoa henkilöille, jotka perustellusti pelkäävät turvallisuutensa puolesta.

Hallintarekisterin laajennus haluttaisiin saada voimaan jo ensi keväänä. Työryhmä myöntää sen itsestäänselvyyden, että uusi viranomaisrekisteri ei valmistu siihen mennessä. Näin ollen tulossa olisi määrittelemättömän pituinen pimeä aika, jolloin hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajat voisivat piilotella rauhassa.

Suomessa havitellaan paluuta menneisyyteen

Työryhmä luettelee esityksessään lukuisia osakastietojen julkisuuteen liittyviä puutteita, muun muassa sen, että tällä hetkellä hallintarekisterin takaa operoivat omistajat eivät ole tiedossa. Yllättäen työryhmän ratkaisu on julkisuuden murentaminen muiltakin osin. Järkevä ratkaisu olisi korjata näitä puutteita niin, että läpinäkyvyys lisääntyy.

Kaikissa sivistyneissä yhteiskunnissa journalismilla on keskeinen rooli vallankäytön valvojana. Toimittajat tekevät tätä työtä yleisön puolesta. Media paitsi paljastaa väärinkäytöksiä, se myös luo vallankäyttäjissä halua toimia oikein. Kiinnijäämisriski vaikuttaa ihmisten ratkaisuihin. Omistustietojen avulla voidaan tehdä myös juttuja, jotka eivät paljasta väärinkäytöksiä, mutta kertovat yleisölle muuten oleellista tietoa talouden rakenteista yhteiskunnastamme.

Osakeomistusten julkisuuden osalta Suomi onkin – kaikista puutteista huolimatta – edelläkävijä.

Finanssikriisin sotkujen siivoaminen on luonut monissa maissa painetta omistusten läpinäkyvyyden lisäämiseen. On käsittämätöntä, että samaan aikaan meillä mietitään, miten kelloa voitaisiin siirtää ajassa taaksepäin.

Hallintarekisterikysymys on siis paitsi käytännöllinen, myös syvästi periaatteellinen. Olemmeko valmiita hyväksymään, että vallan ja taloudellisten kytkösten läpinäkyvyyttä heikennetään?

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.