toivanen_mari

FM Mari Toivanen on syntynyt 1983 Lieksassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2002 Lieksan lukiosta. Filosofian maisteriksi hän valmistui 2008 Paris IV Sorbonne -yliopistosta.

Suomeen lapsena muuttaneet ja maassa aikuiseksi kasvaneet kurdinuoret liittävät suomalaisuuteen tietynlaisen ulkonäön ja syntyperän. Se sulkee heiltä pois mahdollisuuden kokea itsensä suomalaisiksi. Suomen kielen osaaminen, maan kansalaisuus, sosiaaliset suhteet ja välittömän asuinympäristön tunteminen antavat nuorille mahdollisuuden kokea Suomen kodikseen.

Filosofian maisteri Mari Toivanen on tutkinut Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa kurdinuorten identiteettiä.

– Tämän tutkimuksen valossa suomalaisuus näyttäytyy pitkälti poissulkevana kategoriana. Kurdinuoret kokevat sen edellyttävän tietynlaista ulkonäköä, syntymistä Suomen rajojen sisäpuolella ja suomalaisen perhetaustan omaamista. Heidän suomalaisuutensa tulee haastetuksi erityisesti fyysisiin piirteisiin pohjautuen, Toivanen sanoo.

Toisaalta tutkimukseen osallistuneet nuoret kykenevät jossain määrin itse haastamaan suomalaisuuden rajat ja antamaan sille uusia merkityksiä. He puhuvat suomea äidinkielenään, he ovat kasvaneet ja käyneet koulunsa pääosin Suomessa, ja monella on Suomen kansalaisuus. Näitä piirteitä käytetään myös strategisesti hyväksi tilanteissa, joissa halutaan erottautua vähemmän aikaa Suomessa asuneista maahanmuuttajista.

– Tietynlaiset fyysiset piirteet liitetään kuitenkin keskeisenä osana suomalaisuuteen ja siihen, kuka pystyy haastamatta väittämään olevansa suomalainen, Toivanen korostaa.

Vähän tutkimustietoa identiteetin kokemisesta

Ensimmäisen polven maahan­muuttajat ja maahanmuuttajille syntyneiden lapset muodostavat noin viiden prosentin osuuden Suomen väestös­tä. 1990-luvulta lähtien kasvanut maahanmuutto on selkeästi sukupolvittunutta: 20–30-vuotiaiden ikäluokassa joka kymmenes on maahanmuuttajataustainen nuori aikuinen.

Suomeen 1990-luvulla saapuneiden ja maassa aikuiseksi kasvaneiden nuorten käsityksistä kuulumisesta, identiteeteistä ja siitä, miten he ymmärtävät kodin tiedetään kuitenkin vähän.

Maahanmuuttotutkijat ovat esittäneet, että lapsena maahan muuttaneiden identiteetti muovautuu pitkälti suhteessa heidän kasvuajan kokemuksiinsa vastaanottavassa yhteiskunnassa sekä niihin ehtoihin, joita kuuluminen kansalliseen enemmistöön edellyttää.

– Tämän on nähty vaikuttavan siihen, missä määrin vastaanottaneessa yhteiskunnassa aikuiseksi kasvaneet nuoret identifioivat itsensä osaksi valtaväestöä, Toivanen sanoo.

Koti Suomessa, kotimaa Kurdistanissa

Iranista, Irakista ja Turkista lähtöisin oleva kurdikielinen väestönosa muodostaa kuudenneksi suurimman vieraskielisen ryhmän Suomessa. Toivasen väitöstutkimus keskittyy tarkastelemaan sitä, miten Suomessa kasvaneet kurditaustaiset nuoret ymmärtävät kuulumisensa, ja miten kodin merkitys jäsentyy heidän käsityksissään.

Aineistona tutkimuksessa on käytetty haastattelu- ja havainnointimateriaalia, joka on pääosin kerätty Turussa.

Tutkimukseen osallistuneet nuoret identifioivat itsensä vahvasti kurdeiksi.

– Tämä ei sinällään ole yllättävää. He ovat syntyneet Kurdistanin alueella, jossa asuu edelleen sukulaisia ja perheenjäseniä. Tämän lisäksi usea heistä on myös vieraillut alueella sieltä lähtönsä jälkeen ja on aktiivisesti mukana Suomessa toimivissa kurdiyhdistyksissä. Äidinkielenään nuoret puhuvat kurdia. Näistä elementeistä syntyy halu olla mukana kurdialueiden kehittämisessä, vaikkakin ”etänä”. Sen sijaan pysyvää paluumuuttoa harkitsee ainoastaan harva tutkimukseen osallistuneista, Toivanen sanoo.

Nuoret tekevät mielenkiintoisen jaon kodin ja kotimaan välillä. Edellinen viittaa Kurdistaniin, jossa ovat kunkin juuret ja perhetausta, ja jonka toivotaan itsenäistyvän lähitulevaisuudessa.

– Siinä missä Kurdistan muodostaa nostalgisen kuulumisen kohteen, kodin nähdään kuitenkin sijaitsevan Suomessa, toteaa Toivanen.

Kokemukseen vaikuttavat keskeisesti kuuluminen Suomessa sijaitsevaan kurdiyhteisöön, maassa solmitut sosiaaliset suhteet, välittömän asuinympäristön tunteminen ja siinä toimiminen sekä suomenkielen osaaminen. Tulevaisuuden suunnitelmat sijoittuvat Suomeen, vaikkakin lyhytkestoiset vapaa-ajan ja työn puitteissa toteutetut vierailut kotimaahan koetaan mahdollisuutena.

– Näin ollen kurdinuoret tuntevat kuuluvansa Suomeen, vaikka suomalaisuuden rajat näyttäytyvät poissulkevina.

Väitöskirjan tuloksia, jotka valottavat maahanmuuttajataustaisen sukupolven käsityksiä suomalaisuudesta, voidaan tulkita laajemmassa mittakaavassa.

– Niiden kautta voidaan pohtia, miten käsitykset kansallisesta identiteetistä suomalaisessa yhteiskunnassa ovat rakentuneet sekä miten ne ovat muuttuneet ja tulevat muuttumaan väestöpohjan monimuotoistumisen seurauksena, Toivanen sanoo.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/98544

***

Perjantaina 22. elokuuta 2014 kello 12.15 esitetään Turun yliopistossa (Publicum, Pub2-luentosali, Assistentinkatu 7) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Mari Toivasen väitöskirja ”Negotiating home and belonging – Young Kurds in Finland” (Kurdinuorten neuvottelua kuulumisesta ja kodista Suomessa). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Garbi Schmidt Roskilden yliopistosta Tanskasta ja kustoksena professori Hannu Ruonavaara.

FM Mari Toivanen on syntynyt 1983 Lieksassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2002 Lieksan lukiosta. Filosofian maisteriksi hän valmistui 2008 Paris IV Sorbonne -yliopistosta. Tällä hetkellä Toivanen työskentelee Monikulttuurisuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tutkimusverkostossa koordinaattorina. Väitös kuuluu sosiologian alaan.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.