592px-Lappeenranta.vaakuna.svg

Viime vuoden odotettua paremmasta tuloksesta ja veroprosentin korottamisesta huolimatta Lappeenrannan kaupunki joutuu jatkamaan taloutensa tasapainottamista, koska tulorahoituksen ennakoidaan varsinkin ensi vuonna vähenevän. Kaupungin puolen vuoden talouskatsauksen perusteella talous sekä toiminta pysyvät talousarvion mukaisina tänä vuonna.

Vuosien 2015 ja 2016 tulorahoituksen eli verojen ja valtionosuuksien epävarmuuden takia kaupunginjohtajaKimmo Jarva pitää mahdollisena, että taloussuunnitelmassa olevia tuloarvioita on pienennettävä. Lisää ennustetietoa saadaan syyskuussa, jolloin arvioidaan, joudutaanko budjettikehyksiä leikkaamaan. 

Jarvan mukaan Lappeenrannan viime ja kuluvan vuoden talouden kehitys on samankaltainen kuin muissakin Suomen kunnissa: Viime vuoden tulos oli odotettua parempi poikkeuksellisten veroerien ansiosta. Yleinen talouskehitys on ollut koko maassa heikkoa, mutta silti kuntien investoinnit ovat pysyneet korkeina ja velkaantuminen jatkunut. 

Lappeenrannassa meneillään olevista investoinneista suurin on kaupunginteatterin rakentaminen kauppakeskus IsoKristiinan laajennusosan ylimpään kerrokseen. Kaupunginteatteri avaa ovensa yleisölle vuoden 2016 alkupuolella. Joutsenossa on investointiohjelman mukaisesti rakennettu Korvenkylän lähipalvelupiste ja keskustaajaman päiväkoti sekä lisätty keskustaajaman viihtyisyyttä. 

Kaupungin hallinnon rakenteita on uudistettu muodostamalla kaikkia toimialaoja palveleva konsernipalvelut. 

Palveluelinkeinon ripeän kasvun johdosta Lappeenrannan työllisyyskehitys oli muuta maata positiivisempi vuoden 2013 syksyyn saakka, mutta alkuvuoden 2014 aikana kehitys on heikentynyt. Kuluvan vuoden kesäkuussa työttömiä työnhakijoita oli edellisvuoteen verrattuna 770 enemmän. Kaikkiaan työttömiä työnhakijoita oli 5 299 ja työttömyysaste 15,2 prosenttia. 

Mikäli veroprosenttia ei olisi korotettu 1,5 prosentilla, ansio- ja pääomatuloverot eivät juurikaan kasvaisi tänä vuonna. Vuodelle 2015 ennakoitu verokasvu on ainoastaan prosentin luokkaa. Veroja korotettiin osana vuosien 2014?2016 talousohjelmaa, jotta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) alijäämiä pystyttäisiin kattamaan ja kaupungin rakennusten korjausvelkakierre katkaisemaan. 

Myös valtion mittavat valtionosuusleikkaukset näkyvät kaupungin taloudessa. Kaupunki saa tänä vuonna valtionosuuksia miljoona euroa vähemmän kuin viime vuonna ja noin puoli miljoonaa euroa vähemmän kuin budjetissa ennakoitiin. Valtionosuusuudistuksen vaikutuksista saadaan tarkempaa tietoa syyskuussa. 

Eksote ja toimialat pysynevät talousraameissaan 

Puolen vuoden talouskatsauksen perusteella näyttäisi siltä, että Eksote sekä kaupungin toimialat pysyvät asetetuissa talousraameissaan. Eksote ja kasvatus- ja opetustoimi ovat hiukan budjettiaan paremmassa tilanteessa. Kulttuuritoimella on pieni ylitysuhka. 

Kaupungin maksuosuus Eksotelle on kasvanut kahdeksan prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupungin omien toimialojen bruttomenot sen sijaan ovat pienentyneet edellisvuoteen verrattuna: menokehitys on ?2,6 prosenttia, kun tilavuokrat vähennetään. 

Käyttöomaisuuden myynnissä näkyy Tyysterniemen koulun neljän miljoonan euron tonttikaupan peruuntuminen. Kaupungin teknisessä toimessa uskotaan, että vaje pystytään paikkaamaan valtuustokauden loppuun mennessä. 

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva on tyytyväinen, että toimialojen talous on ensimmäisellä vuosipuoliskolla toteutunut taloussuunnitelman mukaisesti. 

? Eri vertailujen mukaan Eksoten toiminta on todettu varsin kilpailukykyiseksi verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin ja palvelujen tuottajiin. Myös kaupungin omat toimialat ovat pysyneet hyvin talousraameissaan, Jarva kiittää. 

Kouluverkossa merkittävä muutos syyslukukauden alkaessa oli lukioiden määrän supistaminen neljästä kahteen. Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat ovat haitanneet kasvatus- ja opetustoimen toimintaa. Väistötiloja on saatu muun muassa lakkautetuista Joutsenon ja Lauritsalan lukioista. 

Päivähoidon kysyntä on pysynyt viimevuotisella tasolla, joten kotihoidon kuntalisän poistaminen ei ole vähentänyt lasten kotihoitoa. 

Ruplan kurssilla ja Ukrainan kriisillä vaikutusta rajakauppaan 

Ruplan kurssin heikkeneminen ja Ukrainan kriisin seurauksena käyttöön otetut talouspakotteet ovat heijastuneet rajakauppaan ja muuhun Venäjä-yhteistyöhön Etelä-Karjalassa. Venäläismatkailijoiden määrän kehitys ja rahan käyttö ovat useiden vuosien voimakkaan kasvun jälkeen kääntyneet laskuun. 

Ulkomaalaismatkailijoiden yöpymisten määrä on koko Etelä-Karjalassa supistunut tammi?toukokuussa 2014 edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 11 prosenttia. Venäjän määräämän elintarvikkeiden vientikiellon seurauksena on mahdollista, että venäläisten ostosmatkailu rajan yli vilkastuu. Rajaliikenteen odotetaan helpottuvan ja jonojen vähentyvän Nuijamaan rajanylityspaikalle syksyllä valmistuvien uusien henkilöliikenteen kaistojen ansiosta. 

Lappeenrannassa on meneillään useita kaupan ja matkailun investointeja, kuten kauppakeskus IsoKristiinan laajennus, keskustan pysäköintitilojen rakentaminen ja Mustolan alueen uudet kaupalliset palvelut. Valitukset ovat hidastaneet City-korttelin sekä Huhtiniemen hotellin rakennustöiden käynnistymistä. 

UPM:n Kaukaan tehdasalueella käynnistyy syksyllä 2014 ympäristöystävällisen biodieselin tuotanto liikennepolttoaineeksi. Investoinnin kokonaisarvo on noin 150 miljoonaa euroa ja se tuo noin 50 uutta työpaikkaa tehdasalueelle. 

Paroc Oy:n päätöksen mukaisesti Lappeenrannan tehdasyksikön toiminta päättyy ja henkilöstömäärä vähenee asteittain vuoden 2016 loppuun mennessä. 

Kaupungin ja elinkeinoyhtiö Wirma Lappeenranta Oy:n elinkeinopoliittisten toimenpiteiden myötävaikutuksella Lappeenrantaan on sijoittunut alkuvuoden aikana yhdeksän uutta yritystä ja syntynyt 41 uutta työpaikkaa. Yritysten perustamisneuvonnassa on asioinut 106 henkilöä. 

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.