KOTIMAAN-BANNERI7 (7)

Hallitus päättää budjettiriihessään 27.-28.8. valtion ensi vuoden talousarvioesityksestä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) ja Väestöliitto vastustavat suunniteltuja koulutuksen voimavarojen leikkauksia ja toisen asteen oppilaitosten alasajoa. Leikkaukset tulevat kärjistämään lasten ja nuorten eriarvoistumista ja heikentämään heidän hyvinvointiaan.  Useammat nuoret joutuvat muuttamaan jo 16-vuotiaana kodin ulkopuolelle lukioon tai ammattikouluun.  Tämä on merkittävä riskitekijä nuorten hyvinvoinnille.  Toimet ovat ristiriidassa myös nuorisotakuun tavoitteiden kanssa.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa esitetään koulutukseen tarkoitettujen kuntien valtionosuuksien leikkauksia. Nämä leikkaukset heikentävät koulutuksen laatua, saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta.  Toisen asteen koulutuksessa on päätetty leikata yhteensä 260 miljoonaa euroa.

Jos ehdotukset toteutuvat, monella paikkakunnalla lukion ja/tai ammattioppilaitoksen toimipiste joudutaan sulkemaan. Samaan aikaan joukkoliikenteestä leikataan ja vuoroja lakkautetaan. Myös perusopetuksen laadun parantamiseen tarkoitettuja valtionavustuksia leikataan. Tämä tarkoittaa muun muassa ryhmäkokojen suurenemista.  Suurissa ryhmissä lasten kohtaaminen yksilöinä kärsii ja yhteydenpito vanhempiin vaikeutuu. 

Oppilaitosverkon harventaminen heikentää lasten ja nuorten hyvinvointia. Oppilaitosten lakkautukset johtavat siihen, että yhä useampi 15-16-vuotias lapsi joutuu muuttamaan pois kotoa päästäkseen lukioon tai ammattikouluun.Joukkoliikenneyhteydet kaupunkien ulkopuolella ovat usein niin huonot, että koulun käyminen kotoa on mahdotonta. Kotoa pois muuttaminen tässä ikävaiheessa on merkittävä riskitekijä lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle, koska vanhempien päivittäinen tuki jää saamatta.Tutkimuksen mukaan liian varhainen kotoa pois muuttaminen lisää kuolleisuusriskiä.

Oppilaitosverkon karsiminen johtaa myös lasten ja nuorten eriarvoistumiseen. Sosio-ekonominen tasa-arvo Suomessa heikkenee. Vanhemmilla, joiden koulutus, työmarkkina-asema ja tulotaso ovat muita heikommat, on vähemmän mahdollisuuksia tukea lapsen lukio- tai ammattiopintoja esimerkiksi asumis- tai kuljetusjärjestelyillä. Se lisää riskiä, että sellaisilla paikkakunnilla, joilla ei ole lukiota ja ammattioppilaitoksen toimipistettä, asuvien pienituloisten perheiden lapset jäävät nykyistä useammin toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle.

Oppilaitosverkon harventaminen edellyttää mittavaa panostusta oppilaitosten asuntolatoimintaan ja opiskelijoiden psykososiaaliseen tukeen. Tätä ei ole arvioitu eikä huomioitu suunniteltaessa toisen asteen koulutuksen rahoituksen leikkauksia.

Koulutuksen rahoituksen leikkaukset ovat ristiriidassa hallituksen nuorisotakuun ja oppivelvollisuuden pidentämisen tavoitteen kanssa. Pelkän perusasteen varassa olevien nuorten osuus ikäluokastaan on jo nyt kasvanut. Peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttui 16,4 %:lta 20-24-vuotiaista vuonna 1999. Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla oli 19 % 20-24-vuotiaista vuonna 2012.

Oppivelvollisuuden pidentäminen ei yksin takaa sitä, että toisen asteen opinnot suoritettaisiin loppuun. Opiskelun keskeyttämisen ehkäiseminen vaatii koulutuksen laatua, saavutettavuutta ja usein myös vanhempien tukea.  Tarvitaan opetuksen kehittämistä sekä opiskelun tuen, ohjauksen ja opiskeluhuollon vahvistamista. Tämä edellyttää riittäviä voimavaroja, joita nyt ollaan leikkaamassa. Koulujen voimavarojen leikkaukset ja oppilaitosverkon karsiminen uhkaavat johtaa siihen, että yhä useamman nuoren opiskelu jää kesken.

Haastavassa taloudellisessa tilanteessa on entistä tärkeämpää huolehtia koulutuksen laadusta ja saavutettavuudesta, koska korkea työllisyysaste ja työurien pidentäminen edellyttävät koulutukseen panostamista. Nämä ovat myös hallituksen keskeisiä tavoitteita. Koulutuksen jääminen peruskoulun varaan alentaa merkittävästi työllistymismahdollisuuksia ja lyhentää työuria.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.