51a4b5f63da3687904

Pääkaupungin turvakodista hakee apua vuosittain 220–250 lasta, jotka ovat kokeneet väkivaltaa omassa kodissaan. Lapsia voidaan auttaa tehokkaasti, jos turvakotijakso on riittävän pitkä, sanoo turvakodin johtaja Karola Grönlund.

Turvakotiin tulevista lapsista valtaosa on 5-9 – vuotiaita. Lapset ovat kokeneet samanaikaisesti useita eri väkivallan muotoja. Lähes kaikki ovat kärsineet henkisestä väkivallasta, kolmannes fyysisen väkivallan uhasta ja hieman alle kolmannesta on kuristettu, lyöty tai potkittu omassa kodissa.
Pääkaupungin turvakotiin tulevien lasten määrä on kasvanut viimeisen kuuden vuoden aikana neljänneksellä. Vuonna 2008 turvakodissa oli 200 lasta, kun viime vuonna heitä oli 253. Nyt huippu on tasaantunut: arvion mukaan tänä vuonna turvakotiin tulevien lasten määrä on noin 220.

Avun hakeminen aikaistunut

 Turvakodissa olevien lasten määrä ei kuvasta väkivallan määrää yhteiskunnassa, mutta kertoo avunhakemisessa tapahtuneista muutoksista.   Grönlund sanoo, että merkittävin muutos on tapahtunut avunhakemisen aikaistumisessa.
– Lasten ikäjakaumassa on tapahtunut muutos viime vuosien kuluessa. Turvakotiin tulevat lapset ovat aiempaa nuorempia, jonka tulkitaan johtuvan siitä, että perheet hakevat aiemmin apua, Grönlund sanoo.

Jo turvallisuuden lisääminen auttaa lasta

Turvakodissa lasten auttamiseen erikoistuneet työntekijät pyrkivät keskustelemaan jokaisen lapsen kanssa väkivaltakokemusten ja lapsen tuntemusten kartoittamiseksi.  Aina se ei ole mahdollista, jos turvakotijakso kestää lyhyen aikaa, esimerkiksi vain viikonlopun yli. Yleisesti turvakotijakso kestää kahdesta viikosta kuukauteen tai sitä pidempään. Väkivallasta selviämiseen voidaan kuitenkin tarvita vuosien työ.
Turvakodin kokemukset lasten ja heidän vanhempiensa auttamisesta ovat hyviä. Jo pelkästään lapsen turvallisuuden tunteen lisääminen on merkittävä tekijä lapsen selviämiselle. Lapsen auttaminen on kohtaamistyötä, jossa keskeistä on vakauttavan arjen tarjoaminen lapselle, arjen ilot yhdessä lapsen kanssa, leikki ja kokoaikainen läsnäolo, sensitiivisyys, turvallisena aikuisena oleminen, luottamus ja mahdollisuus tuoda esille lapsen näkökulmaa. Työtä tehdään yhteistyössä lasten vanhempien kanssa ja usein myös lastensuojelun ja muiden ammatillisten toimijatahojen kanssa.

Lasten auttaminen yksityisten lahjoitusten varassa

Turvakodin lasten auttamiseen erikoistuneet työntekijät tapaavat lapsia yksilö- ja sisarustapaamisissa. Lapsille on tarjolla myös vakiintunutta ryhmätoimintaa. Lasten auttaminen turvakodissa on kuitenkin paljolti yksityisten lahjoitusten varassa.  Esimerkiksi Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö maksaa yhden lapsityöntekijän palkan ja Eva Ahlströmin säätiö mahdollistaa lasten toimintaa ja lapsityöntekijän lomasijaisen palkkaamisen.  Myös muut yksityiset tahot ja lahjoittajat tukevat lasten kanssa työskentelyä ja lasten toimintaa. Ilman lahjoituksia lapset eivät saisi heihin keskittyvää apua.

– Maassamme on tuhansia lapsia, joiden elämässä on perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa. He joko altistuvat perhe- ja lähisuhdeväkivallalle tai ovat itse sen kohteena. Nämä kokemukset vaurioittavat lapsia ja vaikuttavat heihin koko heidän elämänsä ajan.  Lasten pääseminen avun piiriin vanhempiensa kanssa mahdollisimman aikaisin vähentää lasten traumatisoitumisen seurauksia ja ongelmien monimutkaistumista. Varhaisella avulla vähennetään paitsi yhteiskunnan kustannuksia, myös lasten epäinhimillistä kärsimystä, Grönlund sanoo.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.