Alsahlani-Studying-

Oppimistulokset englannin, ruotsin ja saksan pitkissä oppimäärissä sekä saksan lyhyessä oppimäärässä ovat hyviä ja erinomaisia, ranskan ja venäjän lyhyissä oppimäärissä hyviä. Pitkän ranskan ja pitkän venäjän osaamistaso on hiukan alempi. Tyydyttävälle osaamistasolle jäädään vain harvoin. Osataidoista parhaat tulokset saavutetaan luetun ymmärtämisessä ja puhumistehtävissä.

Perusopetuksen päättävien oppilaiden vieraiden kielten osaaminen arvioitiin keväällä 2013. Samassa yhteydessä arvioitiin ruotsin kielen A-oppimäärä. Arviointiin osallistui 539 suomen- ja 46 ruotsinkielistä koulua. Osa kouluista osallistui kahden oppimäärän arviointiin. Oppilaita oli arvioinneissa mukana yhteensä 10 751, ja heistä valtaosa (9 638) kävi suomenkielistä koulua.

Erinomainen osaamistaso saavutettiin yleisimmin luetun ymmärtämis- ja puhumis-tehtävissä, hyvä osaamistaso kuullun ymmärtämis- ja kirjoittamistehtävissä. Tyydyttävälle osaamistasolle jäätiin vain harvoin.

Opetussuunnitelman perusteissa kuvatut tavoitteet saavutettiin erinomaisesti A-englannin puhumisessa ja kirjoittamisessa sekä A-ruotsin kuullun ymmärtämisessä ja puhumisessa. Saksan molempien oppimäärien tavoitteet saavutettiin erinomaisesti kolmessa osataidossa neljästä. Opetussuunnitelman perusteissa asetetuista tavoitteista jäätiin A-venäjän puhumisessa ja A-ranskan kuullun ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa.

Asennekyselyn perusteella oppilaat viihtyivät kouluissaan keskimäärin oikein hyvin. Oppilaiden käsitykset oppiaineen hyödyllisyydestä, oppiaineesta pitämisestä ja omasta osaamisesta vaihtelivat kielittäin ja oppimäärittäin. A-englanti koettiin oppimääristä hyödyllisimmäksi, siitä pidettiin eniten ja oppilaat uskoivat osaavansa sitä parhaiten. Englannin jälkeen hyödyllisimmiksi koettiin A-ruotsi ja A-venäjä, B-oppimääristä venäjä. Muista oppimääristä seuraavaksi eniten pidettiin B-venäjästä ja B-ranskasta. Englannin jälkeen eniten omaan osaamiseensa uskoivat A-ruotsia opiskelleet oppilaat.

Tyttöjen oppimistulokset olivat paremmat kuin poikien useimmissa oppimäärissä. Myös ylioppilasvanhempien lapset ja lukioon suuntautuneet oppilaat suoriutuivat tyypillisesti muita paremmin. A1-oppimäärän mukaan opiskelleiden osaaminen perusopetuksen päättyessä oli parempaa kuin A2-oppimäärän oppilaiden.

Ruotsinkielisissä kouluissa oppilaiden englannin, ranskan ja saksan taito oli parempi kuin suomenkielisissä kouluissa.

Opetus- ja arviointimenetelmät yhä perinteisiä

Kielten tehtävät tehtiin keskimäärin säännöllisesti, ja puhumisen harjoittelu ja opetettavan kielen käyttö koulussa olivat tavallisia. Arvioinnissa painottuivat kuitenkin kirjalliset taidot, ja B-oppimäärien arvosanat erottelivat heikosti oppilaiden osaamista.

Kielten opetuksessa hyödynnettiin niukasti uusinta tieto- ja viestintäteknologiaa, kansainvälisiä yhteyksiä ja autenttista oppimateriaalia. Myös oppilaiden itseohjautuvuutta kehittävät työmuodot olivat harvinaisia, ja koulun ulkopuolella harrastettiin lähinnä englannin kieltä.

Tulosten perusteella suositellaan harjoittelun ja kotitehtävien monipuolistamista ja nykyaikaistamista, arvosanaperusteiden selkiinnyttämistä ja joidenkin oppimäärien tavoitetasojen tarkistamista uusien opetussuunnitelmien perustetyössä.

Arviointihanke oli laajin maassamme toteutettu oppimistulosten arviointi. Hanke käynnistyi Opetushallituksessa ja raportit viimeisteltiin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) Helsingin toimipaikassa.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.