Suomessa ja Turussa on ollut vuosien varrella lukuisia Esperanto-näyttelyitä. Kuvassa Esperanto-näyttely Turussa Kupittaan urheiluhallissa.

On surullista seurata englannin kielen vyörymistä suomen kielen reviirille. Kun EU:n työkieleksi valittiin englanti (saksan ja ranskan kielten ohella), se oli erittäin epäoikeudenmukaista muita jäsenmaita kohtaan. Nyt kun Brexitin myötä Iso-Britannia on eronnut EU:sta, siitä aiheutuu Suomelle vahinkoa. Kauppasuhteet vaikeutuvat ja hinnat nousevat. Jos EU:n työkieleksi olisi valittu kansainvälinen kieli Esperanto, maat olisivat olleet kielellisesti tasa-arvoisia.

Esperanto on suurelle osalle maailman kansalaisia tuntematon, siksi kannattaa tutustua sen syntyhistoriaan. 1800-luvulla Venäjän vallan alla olleessa Puolassa Bjalistokin kaupungissa asukkaat koostuivat neljästä kansallisuudesta: puolalaisista, juutalaisista, venäläisistä ja saksalaisista. Kielimuurin takia erimielisyydet ja tappelut olivat jokapäiväisiä. Erään juutalaisperheen esikoinen Ludoviko Zamenhof (s. 1859) kärsi tilanteesta jo lapsena ja päätti isoksi tultuaan laatia yhteisen kielen, jota kaikki ymmärtäisivät. Siitä tuli hänelle elämäntehtävä. Kotikielenä oli venäjä, kadulla hän oppi jiddisin, synagogassa heprean. Isä opetti hänelle saksaa ja ranskaa. Myöhemmin hän oppi latinan, puolan ja englannin. Opiskelunsa ajan ja lääkärinä toimiessaan hän työsti kieliprojektiaan, kunnes kesällä 1887 Varsovassa julkaistiin ensimmäinen oppikirja ”Kansainvälinen kieli Esperanto”. Sensuuria peläten hän julkaisi sen salanimellä Dr. Esperanto (Tohtori Toivova).

Espanjan Valenciassa 1993 kongressiyleisölle valmistetaan paellaa 2000 hengelle isossa paellapannussa.

 

Alkuaikoina Esperanto levisi eri maissa kirjallisena ja lehden välityksellä. Viimein päätettiin järjestää kansainvälinen kongressi. 1.8.1905 Boulogne-sur-Mer´issä Ranskassa kokoontui 20 maasta 688 osanottajaa. Ensi kertaa Esperantoa puhuvat kongressilaiset hämmästyivät iloisesti, miten hyvin he ymmärsivät toisiaan. Siitä lähtien Esperanton kansainvälisiä kongresseja on järjestetty vuosittain, paitsi sotavuosina. Esperanton 100-vuotisjuhlavuoden kongressiin Varsovaan 1987 ilmoittautui 5946 osanottajaa. Näin suurelle osallistujamäärälle ei löytynyt tarpeeksi suurta salia. Suurin Sali veti 3000 henkeä, joten kaikki juhlaohjelma piti esittää kahteen kertaan. Suomi on järjestänyt kansainvälisen kongressin vuosina 1922 Helsingissä, 1969 Helsingissä, 1995 Tampereella ja 2019 Lahdessa.

Esperanto on suunnitelmakieli, tarkoitettu kaikkien kansojen toiseksi kieleksi. Näin jokainen kansalainen säilyttäisi oman äidinkielensä, identiteettinsä ja kulttuurinsa. Jotta kielestä voi sanoa mielipiteensä, on siihen tutustuttava kunnolla. On hyvä tietää joitakin faktoja tämän nerokkaan kieliopin omaavasta kielestä.

Esperantoa luetaan kuten kirjoitetaan. Aksentti on viimeistä edellisellä tavulla, joka avoimena vokaalina lausutaan pidempänä (patrino = äiti).

Foneettista tekstiä ei tarvita. Sijoja on kaksi: nominatiivi ja akkusatiivi, muut sijat muodostetaan prepositioiden avulla. Substantiivin pääte on -o, monikossa -oj (patro = isä, patroj = isät). Adjektiivin pääte on -a (bela = kaunis), adverbin -e (bele = kauniisti). Epämääräinen artikkeli puuttuu. Määräinen artikkeli on la, se tulee jollakin tavoin tunnetun substantiivin eteen (la luno = kuu). Vertailu ilmaistaan sanojen pli ja ol avulla (pli bela ol = kauniimpi kuin). Plej bela merkitsee ”kaunein”.

Verbit eivät taivu persoonissa eivätkä luvuissa. Ei ole pitkiä ulkoa opittavia litanioita verbien taivutuksesta. Verbin eteen tulee persoonapronomini, ja verbi on kaikille sama.

Mikä ajan säästö! Oppimisen helppous jatkuu finiittimuodoilla:

Preesens -as amas rakastaa

Imperfekti -is amis rakasti

Futuuri -os amos rakastaa (vastedes)

Konditionaali -us amus rakastaisi

Imperatiivi -u amu rakasta

Infinitiivi -i ami rakastaa

Partisiipit:

Aktiivi -ant- amanta rakastava

-int- aminta rakastanut

-ont- amonta rakastava (vastedes)

Passiivi -at- amata rakastama

-it- amita rakastettu

-ot- amota rakastettava (vastedes)

La patro estas amata de la infanoj = Isä on lapsien rakastama

Akkusatiivin pääte on -n

Mi amas vin = Minä rakastan sinua

Etusanat (prepositiot):

al -lle, luokse: al mi = minulle, luokseni

apud vieressä, luona: apud la domo = talon luona, apud mi = vieressäni

dum aikana: dum la milito = sodan aikana

kun kanssa, kera: kun la filo = poikansa kanssa

sen ilman, -tta: sen mono = rahatta

Jälkiliitteet (suffiksit)

-ar- ryhmä, joukko: arbo = puu, arbaro = metsä

-end- pakko: pagi = maksaa, pagenda = maksettava

Seuraava nerokas oivallus puuttuu kaikista muista kielistä: etu- ja jälkiliitteitä käytetään myös itsenäisinä sanavartaloina. Niillä ja pääsanan kanssa voidaan rakentaa sanoja ja niiden synonyymejä.

dis- erilleen, disa = hajanainen

ek- äkillinen, alkava toiminta: iri = mennä, ekiri = lähteä, ek-ek = mars-mars

Hospitalo = sairaala; synonyymin pääsanaksi otetaan positiivinen sana: sana = terve, ulo = henkilö, olio; sanulo = terve ihminen, eteen otetaan etusana mal – se on kuin taikasana, joka muuttaa sanan päinvastaiseksi ja kaksinkertaistaa sanavaraston: malsanulo = sairas ihminen, -ej on paikka: malsanulejo = sairaala.

Tässä osa kieliopin monimuotoisuudesta sekä taidolla suunnitellusta kielestä. Esperanto on kaikkein helpoimmin ja nopeimmin opittavissa oleva kieli.

Esperantosta esitetään naiiveja ja helposti kumottavia väitteitä. Niitä esittävät henkilöt, jotka eivät tiedä Esperantosta nimeä enempää.

Väite 1: Esperanto on yhden henkilön laatima kieli. Se ei kelpaa kaikkien ihmisten kieleksi.

Vastaus: Jos Esperantoa olisi suunnitellut ryhmä, sen työ olisi hajonnut erimielisyyksiin. Zamenhof oli kielinero. Hän kokeili Esperanton sopivuutta runouteen ja se toimi hyvin. Hänestä se todisti hänen luomuksensa kelpaavan kieleksi. On täysin unohdettu, että norjan kirjakieli on kahden ihmisen laatima. Toisen version on laatinut Knud Knudsen, toisen Ivar Aasen. Hyvin ovat molemmat kielet kelvanneet.

Väite 2: Esperanto ei ole minkään maan kieli.

Vastaus: Esperanto ei ole maa eikä alista minkään maan kansalaisia, mutta kielenä sen peruspyrkimys on rauhan ja ystävyyden luominen kansojen välille. Tähän ei mikään kansallinen kieli pyri eikä pysty.

Väite 3: Eräs toimittaja kertoi radiossa, että Esperanto-kirjallisuutta on olemassa, mutta eihän kukaan Esperantoksi ajattele.

Vastaus: Ajattelematon väite. Esperantoksi on ajateltu ensimmäisen oppikirjan julkaisusta lähtien. Esperantoksi on originaalia ja käännöskirjallisuutta nyt jo paljon. Vuosittain ilmestyy noin 200 teosta. Yksi maailman vanhimmista kielimuseoista on vuonna 1927 perustettu Esperanto-museo Wienissä Itävallassa.

Väite 4: Eräs päätoimittaja kirjoitti lehdessään kuolevista kielistä. Eräässä lauseessa mainittiin väärää tietoa Esperantosta näin: ”Hassut paikallismurteet kukoistavat, mutta Esperantoa ei puhu kukaan.”

Vastaus: Puolan Esperanto-radio Polonia (toimittaja osaa suomea) uutisoi kirjoituksesta, ja uutinen levisi ympäri Esperanto-maailman. Päätoimittajan oli pakko muuttaa väitteensä saatuaan lukuisia sähköposteja esperantisteilta ympäri maailman, muun muassa USA:sta ja Kanadasta. Hän muutti väitteensä ennustukseksi ja siteerasi Mark Twainia mukaillen: ”Väitteeni Esperanton kuolemasta oli vahvasti ennenaikainen.”

Väite 5: Esperantosta piti tulla maailmankieli. Miksi näin ei käynyt?

Vastaus: Esperanton vastustajat eivät koskaan ole ottaneet selvää, kuinka tasokas kieli se on. Esperanton ottaminen koulujen opetusohjelmiin on aina estynyt. Huolimatta juutalaisten ja esperantistien vainoista sekä siitä, ettei Esperantoa ole otettu koulujen opetusohjelmiin, Esperanto on levinnyt laajalti maailmaan, jopa köyhimpiin Afrikan maihin. Vuonna 2004 Togoon Afrikkaan perustettiin Unescon avustuksella tutkimuslaitos Instituto Zamenhof. Tutkimuslaitoksen koulu on kuusiluokkainen ja lisäksi alle 5-vuotiaille on oma luokkansa. Esperanto on kaikille pakollinen oppiaine. Viime aikoina on eri maiden yliopistoissa ja kouluissa opetettu Esperantoa. Esimerkiksi Kiinassa Zaozhuanga-yliopistossa on Kiinan opetusministeriön avustuksella vuodesta 2011 lähtien opetettu Esperantoa neljän vuoden kurssilla 1500 opiskelijalle. Internetissä on runsaasti Esperanton opetusta. Niistä mainittavin on Duolingo, joka opettaa englannin kielellä Esperantoa. Vuosina 2015–2018 oli 1,3 miljoonaa opiskelijaa.

Pikku kongressilaiset tervehtimässä kongressiyleisöä Tampereella 1995. Esperanto-lipun vihreä pohjaväri kuvastaa toivoa. Valkoisella neutraalilla pohjavärillä viisisakarainen tähti symboloi viittä mannerta.

Väite 6: Esperanto on kuollut kieli.

Vastaus: Esperantoa puhutaan joka päivä viidellä mantereella. Esperanton päämaja on Rotterdamissa Hollannissa. Siellä on muun muassa kirjapaino, kirjasto, kirjamyynti, Revuo Esperanto -lehden toimitus, levymyynti ja postimerkkien myynti. Kansallisia Esperanto-liittoja on sadassa maassa, ja niillä jäsenyhdistyksiä eri kaupungeissa. Suomen Esperanto-liiton toimisto on Helsingissä ja jäsenyhdistyksiä on 18 paikkakunnalla. Maailman Esperanto-nuorisojärjestöllä on omat jäsenyhdistyksensä ja kongressinsa. Viikon kestävän Esperanton maailmankongressin yhteydessä on osallistujien lapsille oma pikkukongressinsa. On sydäntä sykähdyttävä näky, kun nämä pienet tulevaisuuden toivot marssivat esiintymislavalle ja tervehtivät laulaen kongressiyleisöä.

Tämä kaikki todistaa, että Esperanto ELÄÄ!

Teksti: Anna-Liisa Ali-Simola

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.