Valmisteilla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen -uudistuksen rahoitusmalli kohtelee eri tavoilla itäisen Uudenmaan kuntia ja veronmaksajia. Uudistus heikentäisi tämänhetkisten laskelmien mukaan erityisesti Porvoon ja Sipoon, mutta myös Loviisan talouden tasapainoa yhteensä noin 4,3 miljoonalla eurolla. Askolan, Myrskylä, Lapinjärven ja Pukkilan taloutta uudistus vahvistaisi sen sijaan yhteensä vajaalla 600 000 eurolla. Yhteensä alueen kunnilla olisi siten uudistuksen jälkeen vuositasolla noin 3,7 miljoona euroa vähemmän käytössään, ilmenee Kuntaliiton Porvoolle tekemässä analyysissä.

– Porvoon kaupungin vuosibudjetti olisi alkuvaiheessa ainakin 2,9 miljoonaa euroa nykyistä heikompi, mikä lisäisi merkittävästi sopeutustarvetta kaupungille jäljelle jäävissä palveluissa, tiivistää kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.

– Uudistus heikentäisi myös kaupungin kasvu- ja investointikykyä, kun velat jäisivät, mutta verotulot puolittuisivat, Ujula jatkaa.

Kuntaliiton analyysi perustuu valtiovarainministeriön 13. lokakuuta päivittämiin laskelmiin, joissa uudistuksen enimmäismuutos on hallituksen linjauksen mukaisesti rajattu 60 euroon asukasta kohti. Ilman enimmäismuutoksen rajaamista Porvoon talous heikkenisi uudistuksen vuoksi 7,3 miljoonaa euroa vuositasolla.

– Maan hallitus näyttää tehneen kuntien lausuntojen perusteella lähinnä kosmeettisia muutoksia uudistuksen lakiesityksiin. Porvoon kaupungin syyskuussa antamassa lausunnossa korostettiin, että kuntapohjainen ratkaisu on tarkoituksenmukaisin tapa uudistaa sosiaali- ja terveyspalvelut Uudellamaalla. Jos uudistus kuitenkin toteutetaan uuden hallinnollisen tason luomisella, tulee kaupunkien toiminta- ja investointikyky turvata. Nyt näin ei näytä käyvän, kaupunginjohtaja Ujula summaa.

Itä-Uusimaan hyvinvointialueen rahoitus lisääntyisi valtiovarainministeriön laskelman mukaan noin 16 miljoonaa eurolla suhteessa alueen kuntien nykyisten sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen kustannusten summaan.

– Porvoossa on tällä hetkellä varsin hyvätasoiset sote-palvelut, ja ne tuotetaan tehokkaalla tavalla. Uudistuksessa hyvinvointialue saisi siis alkuvaiheessa lisää rahaa jo hyvin hoidettujen sote-palvelujen tuottamiseen. Kaupungille jäisi sen sijaan nykyistä selkeästi vähemmän rahaa muihin palveluihin, kuten kouluihin, vahaiskasvatukseen, kulttuuriin, liikuntaan sekä kaupunkiympäristön suunnittelun ja ylläpidon palveluihin. Joutuisimme ehkä myös korottamaan veroja, jatkaa Ujula.

– Rahoituslaskelmat kuvaavat vain yhden hetken tilannetta, eikä niissä ole huomioitu esimerkiksi palkkojen harmonisoinnista syntyviä muutoskustannuksia. Maan hallitus on itsekin arvioinut, että pysyvät muutoskustannukset ovat jopa 850 miljoonaa euroa vuositasolla. Jos tästä laskee Itä-Uudenmaan alueen osuuden, alkaa laskennallinen säästö olla kokonaan syöty, rahoitusjohtaja Henrik Rainio kuvaa.

– Lisäksi pitää muistaa, että muutoksen jälkeen järjestelmä perustuu suoraan valtionrahoitukseen ja ministeriöiden vahvaan ohjaukseen.  Valtio voi tulevaisuudessa leikata myös hyvinvointialueen rahoitusta ja edellyttää merkittäviä säästöjä, ja näin todennäköisesti yritetäänkin hallita kustannusten nousua. 

Liked it? Take a second to support Kerttu Vali on Patreon!