Pyöreän pöydän keskustelu työvoimapalveluista: Mitä kun resurssit, aika ja tarpeet eivät kohtaa?

TV-hitti, psykologinen trilleri Sisäilmaa herätti kysymyksen virkamiesten jaksamisesta lähes mahdottomalta tuntuvan työkentän edessä. Toimistoon kirjautuvat työttömät vuorostaan ovat välillä miltei mahdottomalta tuntuvan haasteen edessä – töitä etsiessään. Miten näistä molemmille osapuolille turhauttavista aineksista saadaan rakennettua paras mahdollinen Pohjoismaisen työnhaun malli? Tästä keskustelivat työttömät ja työministeri Tuula Haatainen yhteisessä pöydässä.

Työttömät kertoivat potevansa virheiden, välineiden ja virkailijoiden pelkoa. Työttömyys aiheuttaa häpeää. Järjestelmät ovat kankeita ja monimutkaisia. Työttömän itsensä pitäisi olla heti työttömäksi jäätyään lakien ja TE-asioiden asiantuntija. Tämä on työttömien mielestä väärin. Työvoimatoimiston työn tulee olla yksilöllistä ja riittävästi resursoitua kansalaisten ja asiakkaiden palvelua heidän työllistymisensä edistämiseksi. Käytännössä palvelun laatu ratkaisee.

Työttömät sanovat, että heidän tilanteensa ei parane karensseilla. Ne aiheuttavat työnhakijalle valtavaa harmia, joka vie voimavarat pois työnhausta taloudelliseen selviytymiseen, joka on muutenkin monelle vaikeutunut korona-aikana.

Siilojen purkaminen hallinnossa tulee ottaa tavoitteeksi. Nykyiset hallintoalojen rajat ovat jyrkkiä etuuksien ja palvelujen yhteensovittamisen suhteen sekä asiakkaan palvelutarpeen kartoituksen suhteen. Työkyvyn arviointi ja siihen liittyvät jatkotoimet tulee olla yhden hallinnonalan alla riittävällä rahoituksella. Nyt on hyvin paikkakuntasidonnaista, miten apua saa ja miten se kohdentuu.

Köyhyys ei saa estää työllisyyden rakentamista. Tällä hetkellä tukiviidakko on suuri  ja monimutkainen. Etuudet ja pätkätyö tulee sovittaa yhteen niin, että asiakkaalle ei synny tulokatkoja. Perintätoimintaa tulee kohtuullistaa, esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksut eivät saisi joutua perintään.

Pätkätyöläisyyteen liittyy sosiaaliturvajärjestelmän tiukat raja-aidat. Koko kokonaisuutta tulisi yhdenmukaistaa siten, että palvelut ja tuki eivät katkea, kun on hetken aikaa töissä. Palkkatukijärjestelmää tulee kehittää ja tehdä siitä subjektiivinen oikeus yli 60-vuotiaille.

Eniten työttömät kaipasivat kuitenkin aitoa kohtaamista sekä oman asian ja tarpeiden kuuntelua.

Työttömiä on paljon ja hyvin erilaisissa tilanteissa – tarvitaan monenlaisia palveluratkaisuja

Pitkäaikaistyöttömiä on paljon ja hyvin erilaisissa tilanteissa. Yhdistysten perusrahoitus täytyy turvata pitkäjänteisesti, jonka päälle voidaan suunnitella ja rakentaa työttömien tukitoiminta, palvelut ja työpaikat. Eri alueilla työllisyystilanteet vaihtelevat, joten paikallinen näkökulma tulee huomioida.

Tilaisuudessa todettiin, että TE-toimistoverkostojen rahoitusta on leikattu vuosien mittaan. Yhteispalvelupisteitä tai muuta henkilökohtaista kasvokkaista asiointipalvelua tarvitaan edelleen, koska asiakastilanteet vaihtelevat.

Sähköiset asiointipalvelut eivät tavoita kaikkia työttömiä, koska kaikilla työttömillä ei ole tarvittavia teknisiä välineitä ja tietotaitoa. Sähköisten palveluiden uudistamisessa, esimerkiksi Työmarkkinatorissa, on tärkeää huomioida käyttäjäystävällisyys ja helppo asiointikieli.

Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtajan Jukka Haapakoski komppaa tilaisuudessa mukana olleiden työttömien kommentteja. Työttömien Keskusjärjestö on pitkään esittänyt, että julkisten työvoimapalveluiden resursseja täytyy nostaa. Se, että on riittävästi virkamiehiä ja palveluneuvojia on vasta ensimmäinen askel. Olennaista on, että palvelut vievät laadukkaasti ja tehokkaasti työttömiä työmarkkinoille. Työttömien yhdistysten rahoitukseen tarvitaan myös pitkäkestoisempaa rahallista tukea, jottei yhdistysten vetäjät pala loppuun ja toiminta pysyy laadukkaana työttömien asialla.

Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi totesi, että nyt työllisyyden kuntakokeiluissa on etenkin tärkeää, että kuntien, järjestöjen, TE-toimistojen sekä yritysten ja muiden työnantajien kesken on asetettu selkeät yhteistyötavoitteet. Laajat työllisyyttä tukevat kunnalliset verkostot ovat tärkeät mm. Työllistämispolku ja Järjestöyhteistyöpilotti (TEM). Asiakasohjaus paranee, kun yhteistyöverkostot toimivat ja toimijoiden roolit ovat selvät.

Kuka tahansa voi jossain elämänsä vaiheessa olla työtön

Työministeri Haatainen toi esiin puheenvuorossaan sitä, kuinka tärkeää yhteinen keskustelu on.

– Toivoin yhteistä tapaamista, jotta voin kuulla kokemuksia suoraan. Tilaisuudesta minulle vahvistui käsitys siitä, kuinka tärkeää työnhaussa on se, että on joku, jonka kanssa käydä läpi omaa tilannettaan, ministeri Haatainen painotti.

Ministeri korosti , että työttömän tulee saada tarvitsemansa palvelut, vaikka hän ei itse hoksaisi niitä pyytää ja työttömän tilanteeseen tartutaan nopeasti. ”Kuka tahansa meistä voi jossain elämänsä vaiheessa olla työtön. Se saattaa viedä jalat alta ja nakertaa itsetuntoa. Ei kukaan ole opiskellut työttömyyteen. Siksi on tärkeää, että riittävä tuki löytyy”, ministeri Haatainen tähdensi.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.