Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola vaatii vanhustenhoitoon tehokkaampia kasvomaskeja ja muita suojavarusteita. – Vanhustenhoidossa on epäonnistuttu suojaamaan riittävästi asiakkaita ja työntekijöitä. Monessa hoivakodissa tartuntoja on lukuisia, asiakkailla ja työntekijöillä. Varusteiden puute ei oikeuta työturvallisuuslainsäädännön rikkomiseen, Paavola kertoo. – Kasvomaskin tulee olla vanhustenhoidossa vähintään FFP2-standardoitu, jotta hoitotyötä voidaan tehdä turvallisesti

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen suositteli Helsingin Sanomien artikkelissa (28.1.) FFP2-standardoidun maskin käyttämistä vanhusten palvelutaloissa, hoitokodissa ja sairaaloissa.  ”Mielestäni näissä tilanteissa FFP2-maskin käyttö olisi erityisen perusteltua”, Vuorinen kertoi. FFP2-standardoidun maskin tärkeä ero niin sanottuun kirurgiseen maskiin on se, että mahdollisuus sivuvuotoon on paljon pienempi kuin kirurgisessa maskissa.

Kirurginen maski ei suojaa käyttäjäänsä ja myös sen suoja käyttäjän lähellä oleviin ihmisiin on liian heikko. Vanhusten hoivapaikoissa työskennellään jatkuvasti keskellä tartuntariskiä ja tartunnat koituvat suurella todennäköisyydellä asukkaiden kohtaloksi. Tauti voi olla kohtalokas myös hoitajalle ja se voi lievempänäkin aiheuttaa pitkäaikaisia vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn, myös työkykyyn. Kun huolehditaan työntekijöiden tehokkaasta suojautumisesta, suojataan myös asiakasta, Paavola muistuttaa.

SuPeriin on tullut lukuisia yhteydenottoja jäseniltä, jotka kertovat puutteellisista suojavarusteista. Kasvomaskeja ei saa vaihtaa riittävän usein, ne eivät ole riittävän tehokkaita, ja suojatakit eivät ole hihallisia. Liiton tietoon on tullut jopa tapauksia, joissa koronapotilaiden hoitajat ovat joutuneet käyttämään kirurgisia maskeja eivätkä ole saaneet käyttää FFP2-standardoituja maskeja.

Riittämättömien suojavarusteiden syyksi kerrotaan usein rahapula tai varusteiden saantiongelmat. Nämä eivät kuitenkaan ole riittäviä syitä siihen, ettei potilasturvallisuus toteudu ja että työturvallisuuslainsäädäntöä rikotaan, Paavola moittii. – Asiakkailla on oikeus turvalliseen hoitoon ja työntekijöillä turvallisiin työoloihin.

Vuoden 2020 loppuun mennessä koronaan oli sairastunut lähes 1 500 lähi- ja perushoitajaa. Kun hoitaja sairastuu työssään koronaan, on se todettava ammattitaudiksi. Tammikuun loppuun mennessä Tapaturma-asiain korvauslautakunta oli käsitellyt kaikkiaan 206 tapausta, joista 167 hyväksyttiin ammattitautina.

Liked it? Take a second to support VictoriaMedia on Patreon!

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.