Helsingin hovioikeus on tänään antanut tuomion Helsingin poliisilaitoksen poliisimiehiä ja poliisin ylijohtoa koskevassa tietolähdetoimintaan liittyvässä virkarikosasiassa. Asiassa oli arvioitavana, olivatko vastaajat syyllistyneet virkarikokseen sen vuoksi, ettei Helsingin poliisilaitoksessa riidattomasti ollut syytteiden tekoaikoina ollut rekisteröityjä tietolähteitä. Käräjäoikeus oli 19.6.2019 antamassaan tuomiossa hylännyt kaikki syytteet asiassa.

Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että Helsingin poliisilaitoksessa oli harjoitettu asiaa koskevassa sääntelyssä tarkoitettua tietolähdetoimintaa ja ettei laitoksessa ollut noudatettu sääntelyn edellyttämää hyväksymistä, rekisteröimistä ja tietojen kirjaamista koskevaa menettelyä, eikä raportointivelvollisuus tietolähdetoiminnasta poliisin ylijohdolle ollut toteutunut. Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi myös, ettei syytteiden mukaisina tekoaikoina ollut oikeudellista tai käytännön estettä tietolähdetietojen rekisteröimiselle. Syytteitä ei siten tullut käräjäoikeuden katsomin tavoin hylätä toisintoimimismahdollisuuden puuttumisen vuoksi. Hovioikeus katsoi lisäksi, että tietolähdetoiminnan sääntelyyn liittyvistä tulkinnanvaraisuuksista huolimatta sääntelyyn voitiin perustaa rikosoikeudellinen vastuu.

Hovioikeus tuomitsi kahdeksasta vastaajasta kolme ja hylkäsi viiden vastaajan syytteet.

Helsingin poliisilaitoksen poliisimiehistä tuomittiin kolme ja kahden syytteet hylättiin

Hovioikeus tuomitsi syytteen tekoaikana Helsingin poliisilaitoksella rikostarkastajana työskennelleen henkilön virkavelvollisuuden rikkomisesta ajalla 3.12.2009–19.12.2013 100 päiväsakon sakkorangaistukseen. Hovioikeus katsoi, että järjestelmällisen tietolähdetoiminnan toteuttamisesta vastaavana päällystöön kuuluvana poliisimiehenä (JTT-esimies) hänen olisi tullut muun ohessa päättää tietolähteen hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä, mutta hänen asemansa oli jäänyt lähinnä muodolliseksi. Tämän vuoksi päätäntävalta asiassa oli jäänyt tutkinnanjohtajille ja yleensä jopa yksittäisille tutkijoille. Rikostarkastajan katsottiin 1.2.–19.12.2013 laiminlyöneen myös tietolähdetoiminnan seurantaa koskevat velvollisuutensa ja syyte tältä osin sen edeltävältä ajalta hylättiin.

Helsingin poliisilaitoksen huumerikosyksikön päällikkönä tekoaikana toimineen rikosylikomisarion hovioikeus katsoi syyllistyneen ajalla 1.4.2008–14.9.2010 ja 1.3.2011–12.11.2013 tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Hovioikeus katsoi vastaajan laiminlyöneen esimiehenä huolehtia siitä, että huumerikosyksikön yleisimmin käyttämät tietolähteet rekisteröidään sekä laiminlyöneen puuttua alaistensa virheisiin tietolähteiden käytön asianmukaisessa kirjaamisessa, minkä seurauksena tietolähdetoiminnan valvonta oli vaikeutunut. Syyte hylättiin muun ohessa siltä osin kuin hänen väitettiin tekoaikana poistaneen tietolähteitä koskevia tietoja. Vastaajalle aiemmin tuomitut vankeusrangaistukset katsottiin riittäväksi seuraamukseksi myös tästä rikoksesta.

Lisäksi hovioikeus tuomitsi Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikkönä syytteen tekoaikana toimineen henkilön 50 päiväsakon sakkorangaistukseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ajalla 1.1.2009–19.12.2013. Hovioikeus katsoi hänen rikkoneen säännöksiin ja määräyksiin perustuneen velvollisuutensa laiminlyömällä valvoa tietolähdetoimintaa. Hovioikeus katsoi, ettei hän ollut toteuttanut tietolähdetoiminnan valvonnan osalta sellaisia järjestelyjä, jotka olisivat mahdollistaneet tietolähteiden käytön kokonaistilanteen seurannan ja hallinnan sekä laillisuusvalvonnan tarkastuskäyntien vaatiman tietotarpeen ja raportoinnin. Myös kyseisen vastaajan syyte hylättiin osin.

Helsingin poliisilaitoksessa työskennelleistä vastaajista syyte hylättiin rikosylikonstaapelina ja apulaispoliisipäällikkönä toimineiden kahden vastaajan osalta. Hovioikeus katsoi, ettei rikosylikonstaapelin ollut näytetty syytteen tekoaikana toimineen ns. JTT-toimintaan määrättynä valvojana, johon asemaan hänen vastuunsa syytteen mukaan perustui. Apulaispoliisipäälliköllä, jolla ei ollut ollut nimenomaista asemaa tietolähdeorganisaatiossa, ei hovioikeuden arvion mukaan ollut saamiensa tietojen perusteella aihetta olettaa, että poliisilaitoksen tietolähdetoiminnassa ja sen dokumentoinnissa olisi ollut yleisesti puutteita tai lainvastaisuuksia.

Poliisin ylijohdon syytteet hylättiin

Hovioikeus hylkäsi kaikkien kolmen Poliisihallituksessa työskennelleen vastaajan syytteet. Poliisihallituksen rikostorjuntayksikön päällikkönä ja kyseisessä yksikössä vakavan rikollisuuden torjunnan vastuualueen esimiehenä toimineiden vastaajien kummankaan tietoon ei hovioikeuden arvion mukaan ollut tullut seikkoja, joiden vuoksi heillä olisi ollut perusteltua aihetta epäillä Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoiminnassa olleen lainvastaisuuksia. Myöskään poliisiylijohtajana toimineen vastaajan tietoon ei ollut näytetty tulleen sellaisia seikkoja, joiden vuoksi hänen olisi tullut syytteessä väitetyin tavoin ryhtyä toimenpiteisiin. Hovioikeus katsoi, että Poliisihallituksessa tiedossa olleiden seikkojen perusteella tietolähdetoiminnan ongelmat olivat koskeneet vain käsitteiden tulkinnanvaraisuuksia ja menettelytapojen epäyhtenäisyyttä, ja piti Poliisihallituksen kannalta riittävänä toimenpiteenä sitä, että poliisiylijohtajan alaiset vastaajat olivat pyrkineet yhtenäistämään käytäntöjä päivittämällä salaista tiedonhankintaa koskevaa ns. Salpa-määräystä

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.