Nurmijärven pitovoima on kasvussa – vanhan asuntokannan kauppa käy kuumana

Uusimman Nurmijärvi-barometrin mukaan Helsingin seudun kehyskuntien hyvä vire saa jatkoa myös helmikuulta. Toki julkaistujen väestötietojen osalta kulunut vuosi lasketaan vielä viikkoina, mutta tilastot piirtävät yhtenäistä kasvavaa käyrää vuodenvaihteen yli vuoden 2021 alkuun.

“Tilastoissa näkyy se, miten Helsingin seudun kehyskunnista erityisesti Järvenpää, Sipoo ja Nurmijärvi napsivat edelleen uusia asukkaita”, summaa Nurmijärven kunnan erikoissuunnittelija Katriina Ahokas.

Tuoreen Nurmijärvi-barometrin mukaan tammi-helmikuun aikana Nurmijärven väestö on kasvanut 143 henkilöllä. Kasvusta 73 % muodostuu muuttoliikkeen vaikutuksesta (nettomuutto), 15 % luonnollisella väestönkasvulla (syntyneiden enemmyys) ja 12 % maahanmuutolla (nettomaahanmuutto). Tammikuun tapaan kasvua kerrytti ennen kaikkea pienempi lähtömuuttojen määrä (tammi-helmikuu/2021: lähtömuuttoja kunnasta 315, tammi-helmikuu/2020: lähtömuuttoja kunnasta 383).

 

“On vielä liian aikaista vetää kahden kuukauden kehityksestä johtopäätöksiä, mutta olen iloinen tästä suunnasta. Pitovoima syntyy asukkaiden omista kokemuksista, tyytyväisyydestä ja viihtyvyydestä. Lisäksi pitovoimaan liittyy muitakin laadullisia määritelmiä kuten hyvinvointi, koettu turvallisuus ja arjen sujuvuus. Pitovoiman kasvu on eräänlainen mittari sille, että Nurmijärvestä olevat mielikuvat vastaavat todellisuutta ja lunastaako kunta asukkaiden odotukset”, Ahokas kuvailee pitovoiman merkitystä.

Rakentamisen saralla alkuvuodesta on vedetty hetki happea. Tammi-helmikuun aikana on valmistuneita asuntoja yhteensä 16 kappaletta, joista kaikki on syntynyt erillispientaloihin (omakotitalot ja paritalot). Osaltaan pieni hengähdyshetki selittyy isompien kohteiden valmistumisella vuoden 2020 lopulla. Esimerkiksi vuoden 2020 loka-joulukuun aikana Nurmijärvellä valmistui kaikkiaan 3 kerrostaloa, 6 rivi- ja ketjutaloa sekä 25 erillispientaloa. Yhteensä näissä on 123 asuntoa, joka on neljännes koko viimevuoden asuntotuotannosta (484 asuntoa).

“Samaan aikaan kun uudiskohteiden valmistuminen on ollut verkkaisempaa, on Nurmijärvelle suuntautuva muuttoliike jatkunut reippaana. Osaltaan tämä kertoo kaupan käyvän kuumana vanhassa asuntokannassa”, Ahokas pohtii. Seuraavia isompia kohteita valmistuu Klaukkalan Viirinlaaksoon sekä Ali-Tilkkaan. Myös Rajamäen Kylänpään uuden asuinalueen omakotitalotontit ovat olleet kysyttyjä.

Tieto ohjaa Nurmijärven strategian laadintaa

Nykymaailmassa on pysyttävä hereillä eikä kilpailuetu ole pysyvä olotila. On analysoitava muutosta ja markkinoita, katsottava tulevaisuuteen ja ymmärrettävä, mitä peräpeilistä näkyy. Nurmijärvi-barometri tarjoaakin tilastotiedon lisäksi myös ymmärrystä kunnan kehittämiseksi ja tulevaisuuden suunnitelmien tueksi. Väestön ja ikärakenteen muutokset vaikuttavat suoraan kuntien palveluihin ja erilaisiin kustannuksiin eikä muukaan toimintaympäristö ole staattinen.

”Käytettävissä olevilla tiedoilla, näiden analysoinnilla ja tulevaisuuden näkymillä mahdollistetaan, että erilaiset näkökulmat ja vaihtoehdot pystytään ottamaan huomioon paitsi painopisteiden valinnoissa mutta myös edelleen johtamisessa ja päätöksenteossa. Osaltaan myös Nurmijärvi-barometri osallistuu tähän työhön”, Ahokas tiivistää ja viittaa kevään 2021 aikana käynnistettävään Nurmijärven kuntastrategian laadintaan.

Nurmijärven kunnan strategian laadinta aloitetaan asukkaiden ajatusten keräämisellä kevään 2021 aikana. Strategiatyön pohjalle tarvitaan myös tietoa siitä, mistä olemme tulossa, missä olemme nyt, minne olemme nykyisillä valinnoilla mahdollisesti menossa ja onko suunta toivottu. Tulevassa strategiatyössä luodaankin yhteistä ymmärrystä ja näkemystä kunnan tulevaisuudesta.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

”Mielestäni strategiassa tärkeintä on tehdä selkeitä valintoja ja priorisointeja, jotta strategia ohjaa kunnan toimintaa. Tieto on strategian raaka-ainetta, jonka pohjalta valintoja on kyettävä tekemään”, hallintojohtaja Katja Vuorinen tiivistää tiedon roolin strategiatyössä.

”Kun pystymme ennakoimaan kasvua, kunnan eri alueiden kehitystä, palvelutarpeiden muutoksia ja vaikkapa alueen työllisyyskehitystä, meillä on paljon suuremmat mahdollisuudet onnistua tekemään kestäviä pitkän ajan ratkaisuja, jotka ovat myös taloudellisesti tarkoituksenmukaisia”, kunnanjohtaja Outi Mäkelä jatkaa.

Taloudelliset reunaehdot ja työllisyystilanne osana strategiatyötä

Oman haasteensa strategiatyöhön tuo korona-aika ja tämän seuraukset. Poikkeustilanne on lisännyt työttömyyttä ja myös kunnan taloudelliset reunaehdot ovat kiristyneet. Työttömyyden osalta tilanne on poikkeuksellinen, sillä Nurmijärvi on ollut matalan työttömyyden ja korkean työllisyysasteen kunta.

”Matalalla tasolla ovat olleet myös nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys”, kehityspäällikkö Vesa Kokkonen kertoo ja jatkaa: ”Työttömyys nousi rajusti koronakevään aikana, kun lomautettujen suuri määrä kiihdytti työttömyyskäyrän jyrkkyyttä”.

Vaikka koronakevään jälkeen työttömyys laskikin loppuvuotta kohti, on Nurmijärven työttömyysaste jäänyt Kokkosen mukaan korkealle tasolle. ” Huolestuttavaa on erityisesti korkealle tasolla jäänyt nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyyden trendimäinen kasvu. Käynnistyvän strategiaprosessin aikana onkin tärkeää tunnistaa ne toimenpiteet, joilla etenkin heikossa työmarkkina-asemassa olevat saadaan mukaan työmarkkinoille kasvun taas käynnistyttyä”, Kokkonen tiivistää.

Kunnan haastavan taloustilanteen takia nyt myös talouden kysymykset tulevat korostumaan tulevassa strategiatyössä aikaisempaa voimakkaammin.

“Aidosti elinvoimainen kunta rakentaa kasvutavoitteensa ja perustoimintansa taloudellisesti kestävällä tavalla”, kunnan talousjohtaja Ville Rajahalme toteaa.

Paineet kunnan velkaantumisen kiihtymiselle ovat suuret erityisesti merkittävistä investoinneista ja palvelutuotannon menonpaineista johtuen. Rajahalmeen mukaan Nurmijärvellä tulee kiinnittää huomiota erityisesti kustannusten hallintaan siten, että kasvu saadaan tehtyä mahdollisimman edullisesti sekä palveluiden järjestämisen että maankäytön näkökulmasta. Talousjohtajan mukaan strategian mukainen toiminta ei saa johtaa siihen, että pitkällä aikavälillä kunnan talouden ongelmat syventyisivät.

”Tämä köyhdyttäisi kunnan tuottamia palveluita siitäkin huolimatta, että verotusta kiristettäisiin voimakkaasti. Nämä lähtökohdat meidän on tärkeä ottaa huomioon, kun viitoitamme kunnan kehittämisen tulevia askelmerkkejä”, Rajahalme toteaa.

Ilmiömäinen kunta myös jatkossa

Vaikka lähtökohdat strategiatyölle ovat varsin poikkeukselliset, niin jatkossakin on selvää, että Nurmijärvi haluaa kasvaa ja olla houkutteleva kunta sekä nykyisille että uusille asukkaille sekä myös yrityksille. ”Strategiassa on yhteisesti linjattava, millaiselle tasolle kunnan kasvutavoitteet asetetaan ja millä toimenpiteillä tavoitteet saavutetaan”, Katja Vuorinen tiivistää.

Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitaan tietoa päätöksenteon pohjaksi.  ”Tiedolla johtamiseen on Nurmijärvellä nyt erityisesti panostettu. Panostamalla tiedon hankintaan ja analysointiin sekä tämän pohjalta tehtäviin päätöksiin pystymme myös lisäämään päätöksenteon perusteiden avoimuutta sekä läpinäkyvyyttä”, Outi Mäkelä jatkaa.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.