Kuva: Saamelaiskäräjät

Työryhmä esittää saamelaisopetuksen järjestämistä pysyvällä perustalla koko maassa ja saamenkielisen varhaiskasvatuksen vahvistamista erityisesti saamelaisalueen ulkopuolella. Saamen kielipesien asemaa osana varhaiskasvatusta halutaan vahvistaa. Koltansaamenkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämiseen esitetään erityistoimia. Saamenkielisen oppimateriaalityön rahoitus esitetään kaksinkertaistettavaksi. Saamenkielisen opetus-, sosiaali- ja terveysalojen henkilöstön koulutukseen esitetään vastuuoppilaitosten nimeämistä. Saamelaiskäräjien osallisuutta koulutuksen kehittämisessä, saamelaistiedon asemaa opetuksessa ja saamelaisopetuksen pohjoismaista yhteistyötä halutaan vahvistaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön 6.2.2020 asettama saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmä luovutti loppuraporttinsa opetusministeri Jussi Saramolle ja valtiosihteeri Tuomo Puumalalle 15.4.2021. Työryhmälle annettu tehtävä oli laaja. Sen tuli valmistella esitykset saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen ja koulutuksen kehittämiseksi kokonaisuutena.

Uudistuksilla on kiire

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kiittää työryhmää perusteellisesta työstä. Neuvottelu saamenkielisen varhaiskasvatuksen, saamelaisopetuksen ja saamenkielisten koulutuspolkujen vahvistamiseksi saa nyt uutta vauhtia. Alamme edistää työryhmän esille nostamia asioita välittömästi, hän sanoo.

– Toivomme, että saamme asioita eteenpäin vielä pääministeri Sanna Marinin hallituksen aikana. Saamelaisyhteisöllä ei ole varaa jäädä odottelemaan, koska liian monta ikäpolvea on jo jäänyt kokonaan ilman oman kielensä, kulttuurinsa ja omakielistä opetusta, sanoo Juuso. – Saamen kielten opetus kotiseutualueen ulkopuolelle on jo hyvin käynnissä etäyhteyksiä hyödyntävänä hankkeena ja pidän tämän opetuksen vakinaistamista yhtenä tärkeimmistä työryhmän esityksistä.

Etäyhteyksin annettava opetus on useimmille kotiseutualueen ulkopuolella asuville saamelaislapsille ja -nuorille ainoa mahdollisuus oman kielen opetuksen saamiseen, koska saamelaisperheitä asuu noin 230 kunnassa ympäri maata. – Tärkeää on myös sen varmistaminen, että saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen järjestämisedellytykset, kuten hyvä rahoitus, säilyvät saamelaisten kotiseutualueen kunnissa. Kotiseutualueen kunnat ovat edelleen saamen kielten luonnollisinta kotialuetta, sanoo Juuso.

Katkonainen saamen koulutie

Saamelaiskäräjien edustajana työryhmässä toiminut koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari toteaa, että saamenkielinen koulutie on vuosikymmeniä kestäneestä kehittämistyöstä huolimatta edelleen katkonainen ja rikkinäinen. – Sekä saamenkielisen varhaiskasvatuksen että saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen saavutettavuus on valtakunnallisesti katsottuna heikko. Erityisen heikko sen asema on saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella, koulutusasteittain katsottuna heikoin lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Eriarvoisuutta on myös saamen kielten välillä.

Työryhmä esittää muutoksia opetuksen lainsäädäntöön, rahoitukseen ja opetussuunnitelman perusteisiin. Eri alojen koltansaamenkielisen henkilöstön saatavuuden parantamiseksi esitetään erityisen täydennyskoulutushankkeen käynnistämistä vuonna 2022. Koltansaamenkielisen opetuksen kehittäminen nostetaan raportissa kiireellisimmäksi, koska koltansaame on Suomessa puhutuista saamen kielistä uhanalaisin.

Saamenkielisistä opettajista, muusta opetushenkilöstöstä ja sosiaali- ja terveysalan saamenkielisestä henkilöstöstä on suuri puute. -Kouluttautuminen saamenkieliseksi opettajaksi muihin oppiaineisiin kuin saamen kieliin edellyttää erityisten koulutuspolkujen luomista. Saamenkielisten palveluiden tarpeeseen esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla voidaan vastata vain kehittämällä erikseen polkuja saamen kielet ja saamelaisen kulttuurin huomioiville koulutuksille, toteaa Aikio-Puoskari.

– Saamenkieliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutuvat nykyisin heikosti tai tulkkauksen avulla, mikä vaarantaa muun muassa potilasturvallisuutta ja estää saamenkielisten oikeutta yhdenvertaisiin, laadukkaisiin palveluihin. Siksi nämä koulutustarpeet tulisi ottaa vakavasti ja järjestää koordinoidusti mahdollisuuksia saamen kielen taitoisten ja saamelaista kulttuuria tuntevien työntekijöiden koulutukseen.

Saamenkielinen varhaiskasvatus vahvistaa ylisukupolvista jatkuvuutta

Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Ánne-Kirste Aikio, joka myös toimi Saamelaiskäräjien edustajana työryhmässä, kertoo työryhmän selvittäneen saamelaisten kulttuuri- ja kielipesien asemaa lukuisissa kokouksissa ja kuulemistilaisuuksissa. – Kielipesien asema on ongelmallinen siksi, ettei niitä, toisin kuin äidinkielenään saamea puhuvien lasten varhaiskasvatusta, tunnisteta varhaiskasvatuslaissa eikä myöskään varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Saamen kielen menettäneiden saamelaisperheiden lasten perustuslaillinen oikeus saamen kieleen oli epäselvä ja se haluttiin varmistaa.

Työryhmä esittää kielipesien aseman selkiyttämistä Opetushallituksen antamissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja niiden toiminnan turvaamista edelleen ministeriön osoittamalla erityisellä valtionavustuksella. – Työryhmä painottaa sitä, että kaikki kielipesät toimivat omana toimintamuotonaan osana kuntien järjestämää varhaiskasvatusta ja haluaa tilanteen jatkuvan sellaisena myös tulevaisuudessa, sanoo Aikio.

– Äidinkielenään saamea puhuvien lasten omakielinen varhaiskasvatus ja saamen kielten omaksumisen varhaiskasvatuksessa mahdollistavat kielipesät ovat äärimmäisen tärkeitä. Ne varmistavat saamen kielten ja saamelaisen kulttuurin jatkuvuutta ja siirtymistä uusille sukupolville, sanoo Aikio.

Neljä erillisselvitystä

Työryhmä on reilun vuoden kestäneen toimintansa aikana kuullut suurta joukkoa asiantuntijoita ja teettänyt neljä erillisselvitystä. Työryhmän tehtävänä oli selvittää saamenkielisen varhaiskasvatuksen sekä saamelaisopetuksen ja -koulutuksen tilannetta kokonaisuutena ja valmistella tarvittavat esitykset opetuksen tilanteen kehittämiseksi.

Saamenkielisen oppimateriaalin saatavuutta ja rahoitustarpeita selvitti Helena Korpela, saamenkielisen opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön saatavuutta ja koulutuspolkuja Laura Arola ja suomen- ja ruotsinkielisten perusopetuksen oppimateriaalien sisältämää saamelaistietoa Tuuli Miettunen.

Ensimmäistä kertaa selvitettiin myös saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutuksen tilannetta ja kehittämistarpeita. Tuuli Miettusen valmistama selvitys luovutettiin ministerille ja valtiosihteerille samanaikaisesti työryhmän loppuraportin kanssa. Aiemmat kolme selvitystä luovutettiin ministeri Li Anderssonille ja valtiosihteeri Puumalalle 1.12.2020.

Työryhmän puheenjohtajana toimi johtaja Tiina Silander opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja sihteereinä Arla Magga ja Petra Kuuva Saamelaiskäräjiltä sekä Susanna Rajala Opetushallituksesta.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.