Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet

Lainsäädännön tulisi huomioida nykyistä paremmin vihapuheen sukupuolittuneisuus. Naisjärjestöjen Keskusliitto peräänkuuluttaa median ja teknologiayhtiöiden vastuuta sekä selkeyttä poliisin ja syyttäjien toimintaan.

Suomalaisten naisten riski kokea vihapuhetta on yli viisi kertaa suurempi kuin miehillä. Vihapuheen kokeminen on vielä yleisempää nuoriin ja vähemmistöryhmiin kuuluvilla naisilla.

Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hankkeen Väkivalta mediassa – miten puuttua vihapuheeseen -webinaarissa pohdittiin keinoja vihapuheen kitkemiseen 27.4.2021.

– Lainsäädäntö mahdollistaa jo nyt vihapuheeseen puuttumisen, mutta lainsäädännössä tulisi huomioida vihapuheen sukupuolittuneisuus nykyistä paremmin. Vaadimme myös, että Suomelle laaditaan kansallinen strategia vihapuhetta ja viharikoksia vastaan, painottaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet.

Vihapuhe ei rajoitu vain verkkoon, vaan se liittyy häirintään, vihapuheeseen ja väkivaltaan verkon ulkopuolella. Verkossa esiintyvä vihapuhe on osa digitaalista väkivaltaa.

– Vihapuhe on verbaalista väkivaltaa, joten voisimme käyttää vihapuheesta puhuttaessa rohkeammin väkivalta-sanaa, sanoo kulttuurintutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen dosentti, FT Tuija Saresma.

Vihapuheeseen puuttuminen ei ole uhka sananvapaudelle, vaan vihapuhe itsessään uhkaa sananvapautta, Saresma painottaa. Vihapuhe rajoittaa julkiseen keskusteluun ja politiikkaan osallistumista.

Vihapuhe kohdistuu erityisesti toimittajiin. Toimittajanaiset kokevat kansainvälisesti huomattavasti enemmän verkkohäirintää kuin miehet. Unescon kyselyn mukaan 73 prosenttia toimittajanaisista on kohdannut verkkoväkivaltaa työssään. Kyseessä on myös työsuojeluasia.

Webinaarissa keskusteltiin myös sosiaalisen median alustojen ja median vastuusta. Facebookin EU-asioista vastaava yhteiskuntasuhdejohtaja Aura Salla korosti, että Facebookin käyttäjät eivät halua vihapuhetta Facebookiin, ja Facebook poistaa yli 97 prosenttia havaitusta vihapuheesta. Salla kuitenkin kannattaa vihapuheeseen puuttuvaa Euroopan ja maailmanlaajuista lainsäädäntöä.

Helsingin Sanomien toimittaja Satu Vasantola varoitti false balance -ilmiöstä, jossa haastatellaan sekä tasa-arvon kannattajaa ja vastustajaa, ja pidetään tätä puolueettomana toimintatapana.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen näkee vihapuheen torjunnassa suurimpana ongelmana sen, että esimerkiksi poliisin ja syyttäjän toiminta on liian sattumanvaraista.

– Siihen pitää saada joku roti, että meillä olisi selkeä oikeuskäytäntö ja sitä myös noudatettaisiin ihan poliisista tuomioistuimiin saakka.

Naisjärjestöjen Keskusliiton 10 tasa-arvotekoa kuntiin -kuntavaalikampanjassa vihapuheeseen puuttuminen on yksi tasa-arvoteko, johon kuntavaaliehdokkaat voivat sitoutua.

Naisjärjestöjen Keskusliitto toimii sen puolesta, että sukupuolinäkökulma ulotettaisiin kaikkiin vihapuheeseen ja viharikoksiin liittyviin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Suojeluun on panostettava myös vaalien ja ehdokasasettelun aikaan niin, että naisten ja vähemmistöjen edustus taataan.

Naisjärjestöjen Keskusliitto on vaatinut yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa päätöksentekijöitä irtisanoutumaan vihapuheesta ja toimimaan aktiivisesti sitä vastaan.

Tutkivalla journalismilla on mahdollisuus näyttää, keitä vihapuheen takana on ja kuinka vihapuhetta tuotetaan ja monistetaan. Vihapuhe on järjestelmällistä ja tarkoitushakuista, ja vihapuheen demokratiavastaisuuden paljastaminen vähentää sen vaikuttavuutta.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.