Aluksia Aurajoessa kuva Olli Sulin

Turun kaupungin vuoden 2021 ensimmäisen talousennusteen mukaan tilikauden alijäämäksi muodostuisi ennusteen mukaisesti 52,8 miljoonaa euroa. Pääosa ylitysennusteesta, yhteensä 24,9 miljoonaa euroa, johtuu koronaepidemiasta, jonka kulut ovat 22,8 miljoonaa euroa ja tuottojen alitus on 2,1 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2021 ensimmäistä osavuosikatsausta kokouksessaan 10.5.2021.

Ennusteen mukaan vuosikate laskisi 2,4 miljoonaan euroon. Vuosikate-ennuste poikkeaisi talousarviosta noin – 28 miljoonaa euroa, joten toimintatuottojen ja verorahoituksen ennustettu kertymä ei riittäisi kattamaan toimintakuluja ja suunnitelman mukaisia poistoja.

Julkinen talous on heikentynyt koronaviruspandemian ja sitä seuranneen laskusuhdanteen ja elvytystoimien vuoksi. Julkisyhteisöjen velka on kääntynyt voimakkaaseen kasvuun. Epätietoisuus kuntien verorahoituksen ja muiden valtiontukien kehittymisestä sekä koronapandemian vaikutuksista jatkuvat.

Valtion hallinnossa koronatukien tarkempi rahanjaon malli tai menettely on vielä valmisteltavana ja siksi nyt tehdyssä ennusteessa valtionavustuksia koronasta aiheutuviin kuluihin ei ole vielä mukana. Nyt tehtyyn ennusteeseen on sisällytetty mukaan koronasta aiheutuvia kuluja, joita ei talousarvion laadintavaiheessa ole otettu huomioon.

Edellä mainittu huomioiden vuoden 2021 ensimmäisen talousennusteen mukaan vuosikate laskisi 2,4 miljoonaan euroon. Vuosikate-ennuste poikkeaisi talousarviosta noin – 28 miljoonaa euroa, joten toimintatuottojen ja verorahoituksen ennustettu kertymä ei riittäisi kattamaan toimintakuluja ja suunnitelman mukaisia poistoja.

Tilikauden alijäämäksi muodostuisi nyt tehdyn ennusteen mukaisesti 52,8 miljoonaa euroa. Talousarviossa hyväksyttiin alijäämäksi 25,5 miljoonaa euroa ja talousarviopoikkeamaksi muodostuisi – 27,8 miljoonaa euroa.

Hyvinvointipalvelujen osalta ennuste sisältää ainakin 23 miljoonaa euroa koronapandemian aiheuttamia kustannuksia. Todellisuudessa kustannuksia on aiheutunut huomattavasti enemmän, koska vakituisen henkilöstön työpanoksen kohdentamisen vaikutusta ei ole kyetty täysin laskemaan vielä ensimmäiseen ennusteeseen. Arvio tarkentuu vuoden toisessa osavuosikatsauksessa.

Toimintakulut nousussa ja toimintatuotot laskussa

Toimintakatetta toteutuisi ennusteen mukaan -1 183,5 miljoonaa euroa. Nettokäyttömenoja kuvaava toimintakate toteutuisi 42,8 miljoonaa euroa (3,8 %) talousarviota heikommin. Edelliseen vuoteen verrattua toimintakate heikkenisi 64,6 miljoonaa euroa (5,8 %).

Toimintatuottojen koko vuoden ennuste on 435,2 miljoonaa euroa, mikä on 1,4 miljoonaa euroa (0,3 %) vähemmän kuin vuoden 2020 tilinpäätöksen toteutuma. Ennusteen mukaan talousarvio alittuisi 12,0 miljoonaa euroa (2,7 %) ottaen huomioon, että toimintakatteeseen vaikuttavia valtion koronatukia puuttuu vielä ennusteesta.

Toimintakulut oikaistuna valmistuksella omaan käyttöön ovat ennusteen mukaan 1 618,6 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen on 63,2 miljoonaa euroa (4,1 %). Talousarvio ylittyisi 30,8 miljoonaa euroa (1,9 %).

Korona kasvatti sosiaali- ja terveysmenoja

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ennusteessa nettomenojen ylitys on 44,7 miljoonaa euroa. Toimintatuotot alittuvat 6 miljoonaa euroa ja toimintakulut ylittyvät 38,7 miljoonaa euroa. Pääosa talousarvion ylitysennusteesta, yhteensä 24,9 miljoonaa euroa, johtuu koronaepidemiasta, jonka toiminnallisten muutosten kulut ovat 22,8 miljoonaa euroa ja tuottojen alitus on 2,1 miljoonaa euroa.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan nettomenojen ennustetaan ylittävän talousarvion 1,2 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti, vaikka koronasta on aiheutunut tuottojen alenemista varhaiskasvatuksessa sekä ammatillisen koulutuksen opiskelijatöiden myyntituotoissa.

Kaupunkiympäristölautakunta ennustaa nettomenojen ylitystä 3,7 miljoonaa euroa. Toimintatuotot alittuvat 6,6 miljoonaa euroa ja toimintamenot 2,9 miljoonaa euroa. Merkittävimpänä syynä kaupunkiympäristötoimialan nettomenojen poikkeamaan on seudullisen joukkoliikenteen Fölin matkamäärien pienentyneet alkuvuonna 46 prosentilla normaalivuoteen verrattuna.

Verotulot kehittyneet arviota paremmin

Työvoiman käytön ennustetaan alittavan työvoimatavoitteen yhteensä 47,1 henkilötyövuodella. Merkittävä muutos henkilöstön rakenteeseen ja sijoittumiseen liittyen on pormestarimalliin siirtyminen ja toimialojen hallintojen keskittäminen yhteisiin palveluihin. Tämä näkyy erityisesti konsernihallinnossa työvoimankäytön kasvuna ja vastaavasti toimialoilla työvoimankäytön laskuna.

Kunnan tuloveroennuste 657,4 miljoonaa euroa toteutunee talousarvioon kirjattua tavoitetta paremmin 5,3 miljoonaa euroa. Ennuste tarkentuu kesällä, kun ensimmäiset ennakkotiedot valmistuvasta verotuksesta 2020 julkaistaan.

Rahoitustuottojen ja -kulujen ennuste toteutuisi talousarvion mukaisesti +27,3 miljoonaa euroa. Suurimpina rahoitustuottoina ennusteessa on huomioitu Turku Energian osinkotulo 20 miljoonaa euroa sekä vahinkorahaston nettotulo 1,5 miljoonaa euroa. Rahoituskulujen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti 9,5 miljoonaa euroa.

Kaupungin investointimenojen toteutumisennuste on 146,8 miljoonaa euroa. Ennusteen ja talousarvion investointimenojen välillä on ylitystä noin 20,6 miljoonaa euroa. Ylitykseen vaikuttaa Teknologiakiinteistöjen osakesijoitus, jota ei ollut talousarviossa.

Investoinnin kasvattavat lainakantaa

Vuoden lopussa korollisen kokonaisvelan eli lainakannan arvioidaan olevan enintään 909 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2020 tilinpäätöksessä oli 713 miljoonaa euroa. Lainakannan kasvu, noin 196 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna, johtuu kaupungin ja tytäryhtiöiden investointien rahoittamisesta.

Pitkäaikaisia lainoja lyhennetään suunnitelman mukaisesti noin 54 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 lopussa konsernin korollinen kokonaisvelka eli lainakanta oli 1 437 miljoonaa euroa ja kaupungin antolainaus huomioiden sen ennustetaan kasvavan noin 1 550 miljoonaan euroon.

Valtion tulee edelleen tasapainottaa kuntataloutta

Korona-aikana syntynyt hoito- ja palveluvelka lisäävät sekä käyttötalouden että investointien menotarpeita tulevina vuosina. Kuntien elinvoimaa tukevia valtion toimenpiteitä kaivataan vahvistamaan kuntataloutta erityisesti kuluvan vuoden aikana, mutta myös taloussuunnitelmakaudella.

Kaupungin talousennuste tulee tarkentumaan niin oman toiminnan, verorahoituksen kuin valtion toimenpiteiden osalta vuoden toisessa osavuosikatsauksessa. Mahdolliset taloutta tasapainottavat toimenpiteet tuodaan tuolloin päätöksentekoon.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.