Arktisen neuvoston luonnonsuojelutyöryhmän (Conservation of Arctic Flora and Fauna, CAFF) kaksivuotinen Suomen puheenjohtajuuskausi alkaa toukokuussa 2021. Puheenjohtajana aloittaa ympäristöekologian dosentti, FT Mia Rönkä Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä ja Luonnonvarakeskuksesta.

Rönkä on toiminut vuodesta 2013 CAFF-työryhmän alaisen merilintuasiantuntijaryhmän jäsenenä ja vuodesta 2017 sen puheenjohtajana. Rönkä on arktiseen luontoon perehtynyt tutkija, tietokirjailija, tiedetoimittaja ja runoilija, joka on työskennellyt monitieteisissä hankkeissa sekä tieteen ja taiteen rajapinnalla. Erityisesti Rönkä on perehtynyt ihmisen ja muun luonnon väliseen vuorovaikutukseen.

– Arktiset alueet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Arktis on merkittävä alkuperäiskansoille ja muille asukkailleen ja tarjoaa kodin, elinkeinon ja kulttuurisen taustan lisäksi monia muita ekosysteemipalveluita eli hyötyjä ihmisen hyvinvoinnille, myös alueen ulkopuolella. Samalla ympäristömuutokset yltävät kaikkialle arktisille alueille ja ympäristöpaineiden vaikutukset näkyvät siellä osin jopa nopeammin ja voimakkaammin kuin muualla. Arktiksen tulevaisuus vaikuttaa meidän kaikkien tulevaisuuteen, Rönkä korostaa.

Puheenjohtajuuskaudella tehdään toimintaohjelma arktisen luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi, kehitetään osallistamista ja viestintää sekä edistetään tutkimusta ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja niihin sopeutumisesta. Suomen puheenjohtajuuskauden tärkein prioriteetti on valmistella uusi, koko Arktista neuvostoa ja maailmanlaajuista biodiversiteettityötä ja raportointia palveleva arktisen biodiversiteetin toimintaohjelma, Actions for Arctic Biodiversity 2023–2030.

– Toimintaohjelma on Arktisen neuvoston panos YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen globaalin strategisen suunnitelman toteuttamiseksi arktisen luonnon hyväksi kahdeksan arktisen jäsenmaan alueella ja laajemminkin, toteaa ympäristöneuvos Aulikki Alanen.

Puheenjohtajuuskauden toinen keskeinen tavoite on lisätä arktisen luonnon suojelua, kestävää käyttöä ja monimuotoisuutta koskevaa viestintää, osallistamista ja yhteisluomista, erityisesti arktisten alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen sekä nuorison keskuudessa. Suomi edistää nuorten osallistamista arktiseen yhteistyöhön osana nuorten osallistamisstrategiaa ja osallistuu arktisten nuorten toisen huippukokouksen järjestämiseen Venäjällä.

Kolmas puheenjohtajuuskauden tavoite on edistää Arktisen neuvoston CAFF- ja AMAP (Arctic Monitoring and Assessment Programme) -työryhmien yhteishanketta. Hanke pyrkii lisäämään ymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista arktisiin ekosysteemeihin ja tuottamaan tietoa, joka tukee arktisen luonnon sekä arktisten ihmisyhteisöjen ja elinkeinojen sopeutumista ilmastonmuutokseen. Hankkeen loppuraportti valmistuu vuonna 2025.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.