Suuri osa työpaikalla sattuneista väkivalta- ja uhkatilanteista ei johda konkreettisiin turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin. Useita käytännön toimia olisi kuitenkin tehtävissä väkivallan uhan hallinnan parantamiseksi, toteaa TtM Johanna Pulkkinen, joka tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan väkivallan uhan hallintaa sote-alan työssä Suomessa.

Väkivallan uhan hallinnassa on suomalaisilla sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikoilla suuria eroja. Sote-alalla on työpaikkoja, joissa väkivaltaa ja sen uhkaa hallitaan hyvin. Toisaalta noin 40 %:ssa työpaikoista väkivallan uhan ei koeta työntekijöiden mielestä olevan hallinnassa.

– Kun yli kolmasosa sattuneista väkivalta- ja uhkatilanteista jää ilmoittamatta, ja ilmoituksista vain vajaa puolet johtaa toimenpiteisiin, voidaan todeta, että Suomessa suuri osa sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvista väkivalta- ja uhkatilanteista ei johda konkreettisiin turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin työpaikoilla, Pulkkinen sanoo.

Lähihoitajat ja perushoitajat kokevat, ettei väkivallan uhka ole hallinnassa

Pulkkisen tutkimuksessa lähihoitaja ja perushoitaja kokivat ammattiryhmistä eniten väkivaltaa tai sen uhkaa. Heistä myös suurempi osa koki, etteivät väkivalta ja sen uhka ole työpaikalla hallinnassa.

– Kun tarkastelimme ammattiryhmien välisen eron rinnalla työpaikkakohtaisia eroja, totesimme, että eniten väkivaltaa ja sen uhkaa koettiin kehitysvammahuollossa ja vanhusten laitoshoidossa, Pulkkinen kertoo. Väkivallan uhan koetaan olevan heikoiten hallinnassa ensihoidossa, vanhusten laitoshoidossa ja kehitysvammahuollossa.

Myös työpaikan riskienarvioinnilla oli merkitystä väkivallan uhan kokemukseen. Niillä työpaikoilla, joilla riskienarviointi oli tehtynä, työntekijät kokivat vähemmän uhkatilanteita.

Esimiesten ja työntekijöiden näkemykset eroavat

Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja esimiesten kokemukset väkivallan uhan hallinnasta erosivat merkitsevästi toisistaan. Esimiehet ajattelevat selvästi työntekijäasemassa olevia useammin, että väkivaltatilanteisiin liittyvät riskit on arvioitu, menettelytapaohjeet uhkatilanteiden varalle on laadittu ja väkivalta työpaikalla on hallinnassa.

– Työntekijät kokivat, että väkivallan uhka olisi paremmin hallinnassa, jos esimiehet suhtautuisivat työntekijöiden ilmoituksiin ja väkivallan uhkaan asian vaatimalla vakavuudella, Pulkkinen toteaa.

Työntekijät toivoivat esimiehiltä konkreettista puuttumista, tilanteen tosissaan ottamista sekä syyttelyn ja vähättelyn lopettamista.
Useita käytännön toimia tehtävissä

– Tiedotuksella, koulutuksella, toimivalla hälytysjärjestelmällä, riittävällä henkilöstöresursoinnilla ja ohjeistuksilla väkivallan uhka työpaikoilla voitaisiin saada paremmin hallintaan, Pulkkinen sanoo.

Uhkatilanteiden raportointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota ensihoidossa, suun terveydenhuollossa ja lasten päivähoidossa, joissa yli puolet uhkatilanteen kokeneista jätti ilmoituksen tekemättä.

– Työntekijöillä oli pääsääntöisesti avunhälytysmahdollisuus, mutta työpaikkakohtaisia eroja esiintyi. Kotihoidossa lähes puolelta työntekijöistä puuttui avunhälytysmahdollisuus. Lisäksi olemassa olevan hälytysjärjestelmän toimivuus tulee varmistaa, ja mukana pidettävien hälyttimien tulee olla työntekijällä myös käytössä, Pulkkinen toteaa.

Riittävä henkilöstöresursointi työn turvallisuuden perusedellytyksenä nousi selvästi tutkimuksessa esille samoin kuin koulutustarve.

– Työntekijät kaipaavat koulutusta väkivalta- ja uhkatilanteista laajasti koko Suomessa, kaikilla työpaikoilla ja kaikissa ammattiryhmissä. Koulutusta kaivataan paitsi väkivaltatilanteissa toimimiseen ja niiden ennaltaehkäisyyn, myös esimerkiksi muistisairaiden kohtaamiseen, Pulkkinen summaa.

Työsuojeluviranomaisen rooli ja annettavan viranomaisohjeistuksen velvoittavuus vaikuttavat olevan työpaikoilla epäselviä, sillä vain 42 % tarkastuksista johti toimiin työpaikalla. Väkivallan uhan hallinnan kokonaisuus on moninainen, ja tämän tutkimuksen perusteella tulisi pohtia, miten työsuojeluvalvonta voisi olla vaikuttavampaa.

***

TtM Johanna M. Pulkkinen esittää väitöskirjansa ” Väkivallan uhan hallinta Suomessa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työssä” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.5.2021 klo 12.

Vastaväittäjänä toimii professori Jouni Kivistö-Rahnasto (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Tuula Putus (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on työterveyshuolto.

By VictoriaMedia

Victoria Media eli Kerttu Vali on Uutisharrastaja, Uutiskissa, Vaikuttaja, Luontoaktivisti, Lukutoukka, Nörtti, Tiedonkerääjä sekä Tutkija.