Autismiliitto on harmissaan virheestä, joka oli 22.9.2022 suoritettujen ylioppilaskokeiden psykologian tehtävässä, jossa autismi ja ADHD liitettiin mielenterveyshäiriöihin ja joissa käsiteltiin näiden puhkeamisikää.
Autismi on synnynnäinen ominaisuus, ei psykiatrinen sairaus. Lääketieteessä luokitellaan autismi neurobiologiseksi kehityshäiriöksi, ja virallinen diagnoosinimike on autismikirjon häiriö. Autismiliitossa puhumme mieluummin autismikirjosta ja autismista. Autismi ei ole sairaus eikä se puhkea, vaan on yksilöllinen ominaisuus osana ihmiskunnan neurobiologista moninaisuutta.
On hyvä, että yhteydenottojen jälkeen Ylioppilastutkintolautakunta reagoi nopeasti asiaan sekä pahoitteli virhettään. He lupasivat myös selvittää, kuinka ilmennyt virhe vaikuttaa kokeen arviointiin.
Autismiliitto edellyttää myös, että Ylioppilastutkintolautakunta ja Opetushallitus selvittävät pian oppimateriaalin sisällön tältä osin ja poistavat välittömästi mahdollisen virheellisen tiedon oppimateriaalista.
Autismiliitto haluaa nostaa esiin myös sen, että vastaustilanne on ollut varmasti monelle autismikirjon diagnoosin omaavalle vähintäänkin hämmentävä, ellei jopa traumatisoiva, kun osaa omasta minuudesta on näin virheellisesti kuvattu.
Mielenterveysongelmat ja psykiatriset ongelmat ovat tavallisia, ja niitä esiintyy yleisesti myös autismikirjon ihmisillä. Mielenterveysongelmia ei pidä stigmatisoida. Nyt vain väärällä tavalla liitettiin neurobiologiset ominaisuudet näihin.
Torstaina pidetyn psykologian ylioppilaskokeen tehtävässä 6 ”Mielenterveyshäiriöiden puhkeaminen” on annettu virheellinen kuva, että autismikirjo sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD olisivat mielenterveyden häiriöitä.
Lautakunta pahoittelee virhettä. Ylioppilastutkintolautakunta ei pidä autismikirjoa tai ADHD:tä mielenterveyden häiriöinä.
Tehtävässä pyydettiin valitsemaan yksi aineiston mielenterveyshäiriöstä ja kuvailemaan sen piirteitä. Tehtävässä käytettiin englanninkielisestä aineistosta suoraan käännettyä termiä, jonka alle oli niputettu mielenterveyshäiriöitä ja muita diagnooseja.
”Tehtävänannossa olisi pitänyt selventää, että osa tehtävän aineistosta käsittelee neurobiologisen vaihtelevuuden ilmenemistä, eikä tietyssä iässä puhkeavia mielenterveyshäiriöitä. Tehtävässä käytettyjä ilmaisuja olisi pitänyt tarkastella huolellisemmin”, Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä sanoo.
Virhe heijastuu myös tehtävän alustaviin hyvän vastauksen piirteisiin. Esimerkiksi aineistossa esitetyt tulokset autismikirjon ja ADHD:n kohdalla viittaavat niiden diagnosointiajankohtaan, eivätkä sairastumisajankohtaan. Opettajat voivat ottaa virheen huomioon tehdessään kokeiden alustavaa arvostelua. Psykologian jaos päättää tehtävän lopullisen arvostelun linjaukset sensorikokouksessaan kuultuaan palautetta ja nähtyään kokelaiden vastauksia.