Euroopan komissio kehottaa tänään jäsenvaltioita nykyaikaistamaan vähimmäistoimeentulojärjestelmiään osana jatkuvia pyrkimyksiä vähentää köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä Euroopassa. Ehdotuksessa neuvoston suositukseksi riittävästä ja aktiivisen osallisuuden varmistavasta vähimmäistoimeentulosta esitetään tapoja, joilla jäsenvaltiot voivat uudistaa vähimmäistoimeentulojärjestelmiään. Toiveena on, että järjestelmät toimivat paremmin ja kykenevät auttamaan ihmisiä pääsemään köyhyydestä samalla, kun niillä edistetään työkykyisten henkilöiden integroitumista työmarkkinoille.

Vähimmäistoimeentulolla tarkoitetaan maksusuorituksia, joilla autetaan kotitalouksia saavuttamaan riittävä tulotaso, jolla ne voivat suoriutua laskuistaan ja elää ihmisarvoista elämää. Vähimmäistoimeentulojärjestelmien merkitys on erityisen suuri talouden laskusuhdanteissa, jolloin niillä pehmennetään tulojen laskusta hädänalaisimmille kotitalouksille aiheutuvia vaikutuksia. Näin järjestelmillä tuetaan kestävää ja osallistavaa kasvua. Niitä täydennetään yleensä luontoissuorituksilla, kuten palveluseteleillä, sekä työmarkkinoille pääsyä helpottavilla kohdennetuilla kannustimilla. Vähimmäistoimeentulojärjestelmät eivät siis ole passivoiva väline, vaan ponnahduslauta osallisuuteen ja parempiin työllistymismahdollisuuksiin. Hyvin suunniteltu vähimmäistoimeentulojärjestelmä on sellainen, jossa köyhyyden vähentäminen, työntekoon kannustaminen ja julkisen talouden kestävyyden säilyttäminen ovat tasapainossa.

Vähimmäistoimeentuloon ja yhteiskunnan turvaverkkoihin täytyy kuulua riittävästi tukea ja kannustimia työkykyisille toimeentulotuen saajille, jotta heidät saadaan takaisin työmarkkinoille. Hyvin suunniteltu sosiaaliturvajärjestelmä antaakin tukea myös työmarkkinasiirtymissä sekä muita heikommassa asemassa olevien aktiivisemmalle osallistumiselle, jolloin vihreän ja digitaalisen siirtymän tarjoamat mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä.

Riittävien ja kohdennettujen sosiaalisten turvaverkkojen yhteiskunnallisten ja taloudellisten hyötyjen merkitys kasvoi entisestään covid-19-pandemiaan liittyneiden sulkutoimien aikana. Riittävällä vähimmäistoimeentulolla on suuri merkitys myös vallitsevassa tilanteessa, jota luonnehtivat Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyksestä johtuvat voimakas inflaatio ja energian hintojen nousu, sillä tulotuki voidaan kohdentaa erityisesti heikossa asemassa oleville ryhmille.

Ehdotuksella edistetään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa asetettuja sosiaalisia tavoitteita, joiden mukaan köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien määrää olisi saatava vähennettyä 15 miljoonalla henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Ehdotuksella autetaan myös jäsenmaita pääsemään tavoitteeseen, jonka mukaan 20–64-vuotiaasta väestöstä 78 prosentin olisi oltava työllisiä.

Ihmisten hyväksi toimivasta taloudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis muistuttaa, että sosiaaliturvajärjestelmien tehtävänä on vähentää sosiaalista eriarvoisuutta. ”Sosiaaliturvalla taataan ihmisarvoinen elämä niille, jotka eivät kykene työskentelemään, ja toisaalta kannustetaan työkykyisiä palaamaan töihin. Juuri nyt monilla on vaikeuksia selviytyä kaikista menoistaan. Siksi on tärkeää, että jäsenmaat tänä syksynä uudistavat sosiaalisia turvaverkkojaan ja auttavat heikoimmin toimeentulevia aktiivisen osallisuuden lähtökohdista. Tällä tavoin voimme torjua köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ja auttaa ihmisiä työllistymään myös näinä haastavina aikoina.

Työllisyysasioista ja sosiaalisista oikeuksista vastaava komission jäsen Nicolas Schmit puolestaan huomauttaa, että tällä hetkellä joka viides EU:n kansalainen on vaarassa syrjäytyä ja luisua köyhyysrajan alapuolelle. ”Jonkinlainen vähimmäistoimeentulojärjestelmä on käytössä kaikissa jäsenmaissa, mutta järjestelmien tarkastelu osoittaa, että tarjottu tuki on toisinaan riittämätöntä, eikä sillä tavoiteta kaikkia apua tarvitsevia tai motivoida ihmisiä palaamaan työmarkkinoille. Kun elinkustannukset nousevat ja epävarmuus lisääntyy, on huolehdittava, että turvaverkot ovat tehtävän tasalla. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä nuorten auttamiseen takaisin työelämään myös tulotuen avulla, jotta he eivät joutuisi syrjäytymiskierteeseen.”

Hyvin suunnitelluilla turvaverkoilla autetaan avun tarpeessa olevia

Jonkinlainen vähimmäistoimeentulo taataan kaikissa jäsenmaissa, mutta niiden riittävyys, tavoittavuus ja toimivuus vaihtelevat huomattavasti.

Tänään annetussa ehdotuksessa neuvoston suositukseksi annetaan jäsenvaltioille selkeitä ohjeita siitä, miten varmistetaan, että vähimmäistoimeentulojärjestelmillä voidaan tehokkaasti torjua köyhyyttä ja edistää aktiivista osallistumista työmarkkinoille ja yhteiskunnan toimintaan.

Jäsenvaltioille annettavat kehotukset koskevat seuraavia:

Toimeentulotuen riittävyyden parantaminen:

Toimeentulotuen tason määrittämisessä olisi käytettävä läpinäkyviä ja huolellisesti suunniteltuja menetelmiä.

Toimeentulotukijärjestelmän olisi sisällettävä työnteon kannustimia, mutta samalla olisi varmistettava, että erilaiset riittävyyttä koskevat kriteerit saadaan vähitellen täytettyä. Jäsenmaiden maksaman toimeentulotuen olisi oltava riittävällä tasolla vuoden 2030 loppuun mennessä, mutta tässä ei pidä tinkiä julkisen talouden kestävyydestä.

Toimeentulotuen tasoa olisi tarkistettava vuosittain ja mukautettava tarvittaessa.

Vähimmäistoimeentuloturvan kattavuuden parantaminen ja alikäytön vähentäminen:

Myöntämisperusteiden olisi oltava läpinäkyvät ja syrjimättömät. Sukupuolten tasa-arvon kohentamisen ja etenkin naisten ja nuorten aikuisten taloudellisen riippumattomuuden tukemisen näkökulmasta jäsenmaiden maksaman toimeentulotuen olisi oltava kotitalouskohtaisen sijaan henkilökohtaista, vaikka kotitaloudelle yhteensä maksettavien etuuksien määrää ei nostettaisi. Tarvitaan myös lisää toimia, jotta myös yhden vanhemman kotitaloudet, joissa ainoa vanhempi on yleensä nainen, saataisiin hakemaan vähimmäistoimeentuloa.

Hakemismenettelyn olisi oltava yksinkertainen ja helppokäyttöinen, ja siihen liittyvän tiedon olisi oltava käyttäjää palvelevassa muodossa.

Vähimmäistoimeentuloturvaa koskeva hakemus olisi käsiteltävä 30 päivän kuluessa hakemuksen jättämisestä, ja hakemuksesta tehtyyn päätökseen olisi voitava hakea muutosta.

Vähimmäistoimeentulojärjestelmillä olisi voitava reagoida sosioekonomisiin kriisitilanteisiin esimerkiksi myöntämisperusteita väljentämällä.

Työmarkkinoiden osallistavuuden ja työmarkkinoille pääsyn helpottaminen:

Aktivointitoimenpiteillä olisi kannustettava riittävän voimakkaasti työmarkkinoille siirtymiseen tai niille palaamiseen, ja erityistä huomiota olisi kiinnitettävä nuorten aikuisten auttamiseen.

Vähimmäistoimeentulojärjestelmillä olisi autettava työpaikan löytymisessä ja töissä pysymisessä. Keinoina voisivat olla esimerkiksi osallistava koulutus sekä työnvälitys-, työhönsijoittautumis- ja mentorointituki.

Toimeentulotukea olisi voitava jonkin aikaa saada yhtä aikaa työtulojen kanssa. Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi koeajan tai harjoittelujakson aikana saadut tulot.

Mahdollistavien ja peruspalvelujen saatavuuden parantaminen:

Toimeentulotuen saajilla olisi oltava tosiasiallinen mahdollisuus käyttää laadukkaita mahdollistavia palveluja, joita ovat esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoito sekä koulutus. Osallisuutta edistäviä sosiaalipalveluja, kuten neuvontaa ja valmennusta, olisi tarjottava niitä tarvitseville.

Toimeentulotuen saajilla olisi lisäksi oltava tosiasiallinen mahdollisuus peruspalvelujen, esimerkiksi energian, keskeytyksettömään saantiin.

Yksilöllisen tuen tarjoaminen:

Jäsenvaltioiden olisi laadittava yksilöllinen, moniulotteinen tarvearviointi tunnistaakseen esteet, jotka haittaavat toimeentulotuen saajien sosiaalisen osallisuuden toteutumista ja/tai työllistymistä, sekä kartoitettava näiden esteiden poistamiseksi tarvittavat tuen muodot.

Toimeentulotuen saajille olisi enintään kolme kuukautta tuen piiriin pääsyn jälkeen laadittava osallisuussuunnitelma, jossa määritellään yhteiset tavoitteet sekä aikataulu ja räätälöity tukipaketti niiden saavuttamiseksi.

Sosiaalisten turvaverkkojen hallinnoinnin sekä seuranta- ja raportointimekanismien tehostaminen EU:n, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Jäsenvaltiot voivat saada EU:n rahoitusta vähimmäistoimeentulojärjestelmiensä ja sosiaaliturvainfrastruktuurinsa kehittämiseen tarkoitettuihin uudistuksiin ja investointeihin.

Vaikutustenarviointien parantaminen lisää politiikan oikeudenmukaisuutta

Komissio esittää tänään myös tiedonannon jäsenvaltioiden uudistusten jakaumavaikutusten arvioinnin parantamisesta. Tiedonannossa annetaan jäsenvaltioille ohjeita siitä, miten toimintapolitiikkojen kohdentamista voidaan parantaa läpinäkyvällä tavalla siten, että niillä saadaan vähennettyä olemassa olevaa eriarvoisuutta. Huomioon on otettava myös vaikutukset eri maantieteellisillä alueilla sekä vaikutukset erilaisiin väestöryhmiin, kuten naisiin, lapsiin ja pienituloisiin kotitalouksiin. Tiedonannossa annettavat ohjeet koskevat eri politiikan aloja, välineitä, indikaattoreita, ajoitusta, dataa ja arvioinnin levittämistä. Näistä ohjeista on hyötyä jäsenvaltioille myös vähimmäistoimeentulojärjestelmien suunnittelussa.

Mitä seuraavaksi tapahtuu

Jäsenmaat keskustelevat komission ehdotuksesta neuvoston suositukseksi riittävästä ja aktiivisen osallisuuden varmistavasta vähimmäistoimeentulosta, jotta neuvosto voi hyväksyä ehdotuksen. Kun neuvoston suositus on hyväksytty, jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle kolmen vuoden välein edistymisestään suosituksen täytäntöönpanossa. Lisäksi komissio seuraa suosituksen täytäntöönpanon edistymistä talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Ehdotettu väline eli neuvoston suositus antaa jäsenvaltioille riittävästi vapautta määrittää, miten aloitteen tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa niille ominaisissa olosuhteissa.

Tausta

Useampi kuin yksi viidestä eli kaikkiaan 94,5 miljoonaa henkilöä oli köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa EU:ssa vuonna 2021. Sosiaalisilla turvaverkoilla on keskeinen merkitys näiden ihmisten tukemisessa sekä heidän tilanteensa niin salliessa pääsyssä tai paluussa työmarkkinoille. Sosiaaliturvajärjestelmien toimivuutta on kuitenkin parannettava, sillä noin 20 prosenttia köyhyysvaarassa olevista työttömistä ei ole oikeutettu tulotukeen, ja arviolta 30–50 prosenttia vähimmäistoimeentulotukeen oikeutetuista henkilöistä ei hae tukea.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaate numero 14 koskee oikeutta riittävään vähimmäistoimeentuloon. Tämänpäiväisen ehdotuksen lisäksi komissio on tehnyt useita muita aloitteita sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden edistämiseksi ja sen varmistamiseksi, ettei ketään jätetä jälkeen. Näitä ovat esimerkiksi ehdotus direktiiviksi riittävistä vähimmäispalkoista, jolla varmistetaan, että työnteko takaa kohtuullisen toimeentulon, eurooppalainen lapsitakuu, jolla taataan lapsille tosiasiallinen mahdollisuus saada keskeisiä palveluita maksutta sekä eurooppalainen hoito- ja hoivastrategia, jolla pyritään parantamaan etenkin naisten ja hoiva-alalla työskentelevien asemaa. Tehokkaasta työllisyyden aktiivituesta (EASE-järjestelmä) annetussa komission suosituksessa on ohjeita siitä, miten aktiiviset työmarkkinatoimenpiteet, kuten täydennys- ja uudelleenkoulutus, olisi järjestettävä. Neuvoston suosituksessa oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen annetaan ohjeita siitä, miten politiikan keinoin voidaan huolehtia siirtymän oikeudenmukaisuudesta etenkin muita heikommassa asemassa olevien kotitalouksien näkökulmasta. Komission ehdotuksella asetukseksi korkeisiin energianhintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä pyritään reagoimaan energian hinnan jyrkkään nousuun vähentämällä kulutusta ja jakamalla energiantuottajien poikkeukselliset voitot niiden kanssa, jotka tarvitsevat apua kipeimmin.

Lisätietoja

Ehdotus neuvoston suositukseksi riittävästä ja aktiivisen osallisuuden varmistavasta vähimmäistoimeentulosta

Tiedonanto jäsenvaltioiden uudistusten jakaumavaikutusten arvioinnin parantamisesta

Kysymyksiä ja vastauksia riittävästä vähimmäistoimeentulosta

By VictoriaMedia

Victoria Media - Kotimaan Uutiset, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka. Email: kotimaanuutiset@victoriamedia.fi