Euroopan muuttoliikeverkoston synteesiraportti:
VIISUMIPOLITIIKALLA VOIDAAN TORJUA LAITONTA MAAHANTULOA
Viisumipolitiikka auttaa laittoman maahantulon torjunnassa. Tämä selviää Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) julkaisemasta synteesiraportissa Visa Policy as Migration Channel.
Tutkimuksessa selvitettiin viisumi- ja maahanmuuttopolitiikan välistä yhteyttä. Raportti perustuu 21 Euroopan unionin jäsenmaan kansallisiin tutkimuksiin, jotka on laadittu vuonna 2011.
Viisumihakemusta käsittelevä edustusto ratkaisee, pitäisikö maahan pääsyä hakevalle myöntää viisumi vai ei. Edustustoissa hakijan asiakirjojen aitous tarkastetaan, hakijaa saatetaan haastatella ja hänen aikomustaan palata kotimaahansa viisumiajan päättyessä arvioidaan. Keskeistä on myös tietojenvaihto sekä oman maan viranomaisten että muiden Schengen-maiden edustustojen kesken.
Hyvän esimerkin viisumi- ja maahanmuuttopolitiikan yhteydestä sekä eri ministeriöiden alla työskentelevien viranomaisten yhteistyön tärkeydestä antavat Suomen Nigerian-edustuston kokemukset. Kun viisumin hakemiseen liittyviä käytäntöjä kiristettiin, laittoman maahantulon paine siirtyi viisumihakemuksista oleskelulupahakemuksiin.
Suomi on ainut maa, jolla ei ole erillistä kansallista viisumijärjestelmää
Kaikissa muissa EU-maissa kuin Suomessa on yhteisen Schengen-viisumijärjestelmän lisäksi käytössä kansallinen viisumijärjestelmä. Kansallisia, niin kutsuttuja D-viisumeita käytetään monissa maissa maahanmuuton helpottamiseen. Käytännöt vaihtelevat suuresti, mutta yleensä kansallisella D-viisumilla voi saapua maahan hakemaan pidempään oleskeluun oikeuttavaa lupaa.
Suomi myöntää vain Schengen-viisumeita, jotka on tarkoitettu korkeintaan kolmen kuukauden oleskelua varten. Schengen-viisumia ei myönnetä pysyvään Suomessa oleskeluun tai sellaisen aloittamista varten, vaan pidempiaikaiseen oleskeluun tulee pääsääntöisesti hakea oleskelulupaa kotimaasta käsin. Myös Ruotsi noudattaa Suomen kaltaista politiikkaa, siellä kansallisia D-viisumeita myönnetään lähinnä pidempiä perhevierailuja varten, mutta maahanmuuttoa suunnittelevan tulee hakea oleskelulupa kotimaastaan käsin.
Osana EU:n laajuista selvitystä viisumipolitiikkaa tarkasteltiin yksittäisiin lähtömaihin keskittyvien tapaustutkimusten kautta. Suomen kansallisessa raportissa tapaustutkimusmaita olivat Venäjä ja Nigeria.
Synteesiraportti Visa Policy as Migration Channel on saatavissa Suomen yhteyspisteen verkkosivuilta osoitteesta http://www.emn.fi/raportit/2012.
Mikä on EMN?
Euroopan muuttoliikeverkoston (European Migration Network, EMN) Suomen yhteyspiste toimii Maahanmuuttovirastossa. Vastaavia yhteyspisteitä on kaikissa EU-maissa sekä Norjassa joka myös osallistuu verkoston toimintaan. Verkoston puheenjohtajana toimii EU:n komissio.
Verkoston tehtävänä on tuottaa ajantasaista, puolueetonta, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa maahanmuutto- ja turvapaikka-asioista politiikan suunnittelun tukemiseksi Euroopan unionissa. Tietoa jaetaan poliitikkojen ja viranomaisten lisäksi myös yleisölle.
Keskeistä EMN:n tuottamaa tietoa ovat vuosittaiset raportit maahanmuuttopolitiikan kehityksestä EU-jäsenmaissa ja -elimissä sekä erilaiset teematutkimukset ajankohtaisista muuttoliikeaiheista.
Suomen omat EMN-verkkosivut löytyvät osoitteesta: www.emn.fi.